Arvopohjaisen markkinoinnin ammattitapahtuma IMPACT Helsinki 24.5. Katso ohjelma! →

Vastuullisuus toiminnan kulmakivenä

Vastuullisuus toiminnan kulmakivenä

Yritykset ovat kautta historian kantaneet vastuuta oman liiketoimintansa lisäksi myös ympäröivästä yhteiskunnasta. Tämä ei ole lähtökohtaisesti johtunut siitä, että yrityksellä olisi ”omatunto”, vaan puhtaasti siitä, että se on ollut menestyksekkään liiketoiminnan edellytys.

Patruuna-ajattelua ja kommunismia

Taalintehtaan kylä Turunmaan saaristossa on hyvä esimerkki tällaisesta patruuna-ajattelusta. 1600-luvulta alkaen kylän keskipiste on ollut Ruotsin kruunun toimesta perustettu ruukki, jossa tuotettiin kallisarvoista rautaa ja siitä saatavia tuotteita, kuten kettinkiä ja laivojen potkureita. Tehtaan ympärille kasvoi vilkas kylä, jossa periaatteessa kaikki toiminnot olivat ruukin pyörittämiä terveydenhuollosta kirkkoon ja saunoista kouluihin ja lastenhoitoon. Tällainen toimintatapa oli välttämätöntä työvoiman saamiseksi ja siten liiketoiminnan ehdoton edellytys.

Monet Piilaaksossa toimivat teknologiayritykset noudattavat samaa periaatetta tarjotessaan työntekijöilleen ruoan ja kuntosalien lisäksi lastenhoitopalvelua työntekijöidensä arjen helpottamiseksi. Ääriesimerkkeinä tällaisesta toiminnasta ovat kommunististen valtioiden yhtiöt, jotka tarjosivat työntekijöilleen niin asunnot, harrastukset kuin lomanviettopaikatkin. Toki molemmissa esimerkeissä tilanteisiin voi liittyä myös ristiriitaa ja esimerkit voivat herättää aiheellisen kysymyksen, onko tavoitteena aidosti yksilön vai yrityksen tai valtion etu. 

Aiemmin tällaiset varsinaisen liiketoiminnan ulkopuoliset asiat hoidettiin, koska muuten yhtiö ei olisi saanut haluamaansa työvoimaa. Edelleen yhtiöt kilpailevat parhaista työntekijöistä, mutta nykyään parhaat työntekijät valitsevat työpaikkansa toisenlaisin perustein. Palkka ja työn sisältö ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta monien tutkimusten mukaan työvoiman saantiin vaikuttaa merkittävästi myös työnantajan uskottava vastuullisuusohjelma, joka toteutuu aidosti yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa. Tällainen ohjelma ottaa huomioon laajan joukon asioita, jotka eivät lyhyellä aikavälillä välttämättä maksimoi yrityksen voittoa. Tärkeimpänä näistä on luonnollisesti ilmastoasioihin vaikuttaminen. 

Nuoret vaativat yrityksiltä yhteiskunnan parantamista

World Economic Forumin tutkimukseen (WEF 2017) osallistui 5 000 millenniaalia 18 maasta. Nuorten mielestä yritysten tärkein tehtävä on parantaa yhteiskuntaa. Entistä suurempi joukko haluaa tehdä töitä yrityksissä ja ostaa sellaisten yritysten tuotteita, jotka saavat aikaan positiivista muutosta yhteiskunnassa. Nuorten suhtautuminen yrittäjyyttä kohtaan on muuttunut positiivisemmaksi viime vuosina ja myös monet somevaikuttajista toimivat itsellisinä yrittäjinä. 

Vastuullisuusohjelmiin ja niistä viestimiseen laitetaan paljon voimavaroja, ja syy on osittain sama kuin 400 vuotta sitten: liiketoiminnan edellytysten turvaaminen. Sen lisäksi ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat vastuullisuusvaateet koskettavat meitä kaikkia, niin yrityksiä, organisaatioita kuin yksittäisiä somevaikuttajiakin. Maailma ympärillämme on muuttunut, mutta syyt vastuulliseen toimintaan ovat periaatetasolla samat. Yritys haluaa turvata liiketoiminnan edellytykset, organisaatio pyrkii varmistamaan perustehtävänsä menestyksekkään toteutuksen ja vaikuttaja haluaa elää omaa elämäänsä ja luoda vaikuttavia sisältöjä. 

Vastuullisuus yrityksen toiminnan kulmakiveksi

Ajattelumme lähtökohta on, että tulevaisuudessa yksi yritysten ja yhtiöiden menestyksen kulmakivistä on vastuullinen toiminta, ei pelkästään voiton tavoittelu hinnalla millä hyvänsä. Suomen osakeyhtiölaki määrittelee osakeyhtiön yhtiön tarkoituksen selkeästi näin: Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Todella harvassa yhtiöjärjestyksessä määrätään toisin. 

Kiinnostava on nähdä, miten aiemmin mainittu muutos asenteissa tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa perustettavien yritysten yhtiömuotoihin. Vaihtoehdoksi osakeyhtiölle on jo pari sataa vuotta sitten luotu osuuskuntatoiminnan malli, jossa on sisäänrakennettuna sekä yhteiskunnallinen että liiketaloudellinen tavoite. Osuuskunnat ovat ihmiskeskeisiä yrityksiä, joita niiden jäsenet pyörittävät yhdessä. Yrityksinä ne pyrkivät paitsi taloudellisiin myös sosiaalisiin ja kulttuurisiin päämääriin hyödyttääkseen jäseniään – tavallisia ihmisiä. 

Vastuullisessa liiketoiminnassa ei siis ole kyse lain noudattamisesta vaan siitä, millä keinoin yritys saa tuotettua maksimaalisen voiton omistajilleen pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna voi syntyä houkutus optimoida tulosta ja osingonjakoa keinoin, jotka eivät ole kestäviä, vastuullisia ja pitkällä aikavälillä optimaalisia. Ympäristövelvoitteista luistaminen, henkilökunnan etujen leikkaaminen tai sertifioimattomien raaka-aineiden hankkiminen pienentävät kustannuksia ja parantavat siten tulosta. Vastuuton toiminta ajaa kuitenkin pitkällä aikavälillä ongelmiin niin yksittäisen yrityksen kuin yhteiskunnan ja maapallonkin näkökulmasta.

Viime vuosien aikana vastuullisuus on tehnyt vahvan esiinmarssin yritystoiminnan kulmakivenä, ja nyt siitä on tullut aidosti valtavirtaa. Harvard Business Review’n mukaan lähes kaikki maailman suurimmat yritykset ova julkaisseet vastuullisuusraporttinsa, yli 2 000 globaalia suuryritystä on asettanut Science Based Targets -aloitteen mukaiset hiilijalanjälkitavoitteet ja kolmannes Euroopan suurimmista pörssiyhtiöistä on luvannut olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Haluatko lukea lisää maailman muuttamisesta somessa? Tutustu ja osta Muuta maailmaa somessa – Hyväntekijän käsikirja nyt niin saat alekoodilla MUUTAMAA 20% alennusta.

Miten teidän organisaatiosta syntyy tunteita herättäviä tarinoita? Soita Pinja Orrelle ja ideoidaan yhdessä lisää puh. 040 451 0413.

Artikkelin teksti on julkaistu osana Muuta maailmaa somessa – Hyväntekijän käsikirjaa (Alma Media 2022).

PING Helsinki

    Minua kiinnostaa: