Vaikuttamisen monet kasvot

Sosiaalisen median ja muuttuneiden kuluttajatottumusten myötä vaikuttajamarkkinointi on kasvattanut suosiotaan. Tietyille yleisöille bloggaajan tai tubettajan suositus voi olla tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Mihin vaikuttajamarkkinointi sitten asettuu osana laajempaa kokonaisuutta? On jopa esitetty kysymys, voiko vaikuttajamarkkinointi olla uusi PR?

Väitteen purkaminen lienee loogisinta aloittaa sitä, mitä termillä ”PR” tarkoitetaan. Public Relations Society of America määrittelee termin seuraavasti:

“Public relations is a strategic communication process that builds mutually beneficial relationships between organizations and their publics.”

PR on aiemmin suomennettu termillä ”suhdetoiminta”. Suomen kieleen termi ei ole koskaan täysin vakiintunut, vaan sidosryhmätyö on nähty kiinteänä osana viestintää ja markkinointia.

Laajemmalla tasolla viestinnän ytimessä on liiketoiminnallinen strategisuus. Viestintää ei tule nähdä erillisenä osana yrityksen toimintaa, vaan osallistaa se kaikkeen tekemiseen johtoa myöten. Tiivis yhteistyö myynti- ja markkinointiosastojen kanssa on jo askel oikeaan suuntaan, mutta integroidussa mallissa viestinnän merkitys huomioidaan jo tuotekehitysvaiheessa. Näin moninkertaistetaan mahdollisuudet saavuttaa maksimaalinen kasvu, joka pohjaa selkeisiin tavoitteisiin ja liiketoimintalähtöisyyteen.

Viestintä ei siis ole irrallinen elementti, mutta se ole myöskään vain yksi asia. Viestintä on vuorovaikutusta, kiteyttämistä, ajatusjohtajuutta, tarinankerrontaa ja vaikuttamista – sekä paljon, paljon muuta. Se ei pysy paikallaan, vaan muuttuu ja kehittyy.

Vaikuttajamarkkinointi on uusi, mielenkiintoinen ja moninaisia mahdollisuuksia sisältävä osatekijä yrityksen viestinnän ja markkinoinnin paletissa. Yhdistämällä vaikuttajamarkkinointi osaksi laajempaa kokonaisuutta voidaan saavuttaa hyviä tuloksia, mutta sen varaan ei tule laskea koko yrityksen PR:ää.

Vaikuttajamarkkinointi ja media

Vaikuttajamarkkinointi ei siis itsenäisesti korvaa yrityksen PR-työtä. Uudelle tasolle noustakseen alan pitää tehdä yhdessä töitä sen arvon ja toimintatapojen kehittämiseksi.

Kehitystyön ensiaskel on halu toimia oikein. PR-alaa säätelevät Suomessa säädökset ja etiikka. Viestinnän eettinen neuvosto laatii vuosittaiset eettiset säännöt. Julkisen sanan neuvosto (JSN) puolestaan valvoo media-alan toimintaa. Vaikuttajamarkkinoinnin itsesäätely on alan nuoresta iästä johtuen Suomessa vasta alussa. PING Ethics on koodisto, jonka jokaisen tulisi lukea läpi ja sisäistää. Koodiston hyväksyminen tarkoittaa myös sen mukaisesti toimimista.

On totta, että median maine on kolhiintunut viime aikoina. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa Ylen tapahtumat sekä MV-lehden (ja muiden valemedioiden) nousu. Medialukutaitoa vaaditaan yhä enemmän. Vaikka usko tuttavan sanaan on kasvanut, ei vaikuttajamarkkinointi kuitenkaan vielä tavoita yleisöä median tavoin. Vakiintuneena instituutiona medialla on yhä luotettava paikka suomalaisten arjessa.

Vaikuttajamarkkinointi on lisäksi kaupallista toimintaa. Journalistin ansio ei sen sijaan riipu kirjoituksesta, vaikka mediat tekevät myös maksettua sisältömarkkinointiyhteistyötä. Tämä on osaltaan lisännyt läpinäkyvyyttä, mikä ilmenee muun muassa siten, että yhä useampi toimitus kieltäytyy maksetuista juttumatkoista.

Journalistinen ammattitaito sekä lehdistönvapaus ovat olleet Suomessa maailmanlaajuisesti kärkikastia jo vuosikausia. Vaikuttajamarkkinoinnin yhä lisääntyvän ammattimaistumisen on oltava edellytys sille, että siitä voidaan alkaa puhua lähempänä PR:ää. Toiveena on, että Suomen vaikuttajamarkkinoinnin kenttä nousee samalle tasolle, jolle maamme lehdistö on viitoittanut tietä.

 

 

 

 

 

PING Helsinki

    Minua kiinnostaa: