Vaikuttajamarkkinointi kaipaa rohkeaa keskustelua, avoimia mokia ja uusia mittareita

Ensimmäisessa PING Helsinki Studiossa sukellettiin vaikuttajamarkkinoinnin tuloksiin ja sen tulevaisuuteen. Iltapäivä nosti kuumia kysymyksiä ilmaan: miksei onnistuneiden vaikuttajamarkkinoinnin case-esimerkkien dataa ja tuloksia avata koskaan täysin avoimesti? Eikö ole olemassa yrityksiä, jotka antaisivat luvan käydä läpi rehellisesti ja läpinäkyvästi kampanjan kulkua ja vaikuttavuutta?

Helsingin Telakkarannassa järjestetyssä studiossa Töttöröö Network esitteli Sisällöt ja vaikuttavuus Tubessa 2016 –tutkimuksen ja A-Lehdet avasi Demin ja Sebamedin kaupallisen tubettajakampanjan tulokset. Lisäksi studiossa tutustuttiin vuoden parhaana palkittuun Zadaan ja Bablerin blogimarkkinointikampanjaan ja miljoonayleisöt tavoittaneeseen Töttöröön Faija Haluu Pelaa Boksii –kampanjaan. Lopuksi somevaikuttajat Pesojoonas, Valeäiti ja Iinaps keskustelivat vaikuttajamarkkinoinnin kiemuroista yhdessä.

Tulevaisuuden mittarit

Itse huomasin miettiväni studion aikana, miksi esimerkkien onnistuneisuutta perustellaan lähes aina pelkästään numeraalisesti, vaikka puhujat ja muut alan ammattilaiset tietävät, että vaikuttajamarkkinoinnissa on kyse jostain samantien syntyneitä numeroita suuremmasta. En väitä, että itselläni olisi ratkaisun avaimet takataskussani, sillä tulokset ovat usein moniulotteisia ja oikeiden mittarien löytäminen haastavaa. Mutta jos tuloksiksi pyritään aina esittelemään mahdollisimman suuria lukuja, niitä odotetaan myös tulevaisuudessa.

Ettei vaikuttajamarkkinointikampanjoita yritettäisi ostaa ja käsitellä kuin perinteistä mediamyyntiä, pitäisi sille olla täysin omia tulosmittareita. Olisi tärkeää saada kaikki osapuolet ymmärtämään, että onnistuneessa vaikuttajamarkkinoinnissa on kyse yleisöstä ja seuraajista, ei mahdollisimman suuresta trafiikista. Ja toisaalta: luvuillakin on silti huomattavasti merkitystä.

Avoimuutta, lisää keskustelua

Illan aikana nousi monesti esille, kuinka markkinointia tehdään usein vieläkin mutu-tuntumalla. Ja jos onnistutaankin luomaan kampanjaluontoisesti toimivaa sisältöä vaikuttajan kanaviin, ei samaa tai muuta kampanjaan liittyvää sisältöä osata käyttää yritysten kanavissa tai yritysten tarkoitusperiin kampanja-aikana tai sen jälkeen.

Yritykset ovat osanneet kuitenkin viime vuosina enenevissä määrin osallistaa somevaikuttajat mukaan kampanjasuunnitteluun. Yhteistyöstä puhuttaessa ollaan todella päästy sanan perimmäiseen merkitykseen: kaikki hyötyvät ja ollaan samassa veneessä. Vaikuttajat ovat kuitenkin usein valmiita myymään yrityksille myös esimerkiksi koulutusta tai konsultaatiota sosiaalisen median tavoista ja erityispiirteistä, mutta harva osaa tällaista apua edes kysyä.

Iltapäivän aktiivinen keskustelu osoittikin, että vaikka viime vuosina on tultu valtavilla harppauksilla eteenpäin, kaipaa vaikuttajamarkkinoinnin ala vieläkin rohkeampaa keskustelua ja rohkeita esiin astujia:

Koska kerrotaan ensimmäisen kerran somekampanjasta, josta tuli farssi kaikilla mittareilla? Mikä yritys tai kuka somevaikuttaja uskaltaa (tai saa) kertoa, että jokainen case ei ole ollut pelkkää timanttia?

Henriikka Simojoki

PING Helsinki

    Minua kiinnostaa: