Joonas Linkolan ja Esa Rosqvistin Valokuvauspodcast herätti kuulijansa kiivaan keskustelun pariin valokuvien tekijänoikeuksista jaksossa 64, Tekijänoikeussota.
9. toukokuuta julkaistussa podcast-jaksossa Linkola ja Rosqvist nostavat esiin maailmalla levinneen ilmiön, jossa yritykset kalastelevat Instagram-kuvien käyttöoikeuksia #yes-alkuisen hashtag-tunnisteen avulla ja onnistuvat näin saamaan jopa ikuisen ja rajoittamattoman kuvien käyttöoikeuden täysin korvauksetta.
Valokuvauspodcast tiedusteli yritysten käyttämien hashtag-sopimusten pätevyydestä juristeilta ja sai myöhemmin myös Ylen kirjoittamaan aiheesta.
Hieman kyseenalaiset, tai vähintäänkin moraalisesti arveluttavat hashtag-sopimukset ovat hiljattain löytäneet tiensä myös suomalaisyritysten työpöydille.
Suomalaisesta keramiikasta tunnettu sisustustavara-alan perheyritys Pentik kertoo Ylen tekemässä haastattelussa ottaneensa #yespentik-tunnisteen käyttöön Instagramissa puolisen vuotta sitten. Tunnisteen takaa löytyy jo yli 500 jaettua kuvajulkaisua, joiden rajoittamattomat käyttöoikeudet ovat siirtyneet hashtagin myötä Pentikille.
Instagramissa Pentik lähestyy somekäyttäjiä mm. seuraavanlaisella viestillä: “Aivan ihana kuva! Haluaisimmekin jakaa kuvan omissa kanavissamme. Mikäli se sopii sinulle, vastaa tähän kommentilla #yespentik”. Kuvapyynnön yhteyteen kirjoitetaan mukaan myös verkko-osoite, josta tarkemmat sopimusehdot ovat luettavissa.
Myös Partioaitta on ottanut käyttöönsä oman #yespartioaitta tunnisteen, jonka käyttäjä hyväksyy yrityksen verkkosivuilta löytyvät kuvien käyttöä koskevat ehdot. Ehdoissa mm. lukee, että Partioaitta saa maailmanlaajuisen ja ikuisen käyttöoikeuden kuvan käyttämiseen markkinoinnissa.
Wikipedian mukaan aihetunnisteen, eli hashtagin perimmäinen tarkoitus on saattaa saman aihealueen viestit yhteen, jotta tiedonhakijan olisi helpompi tarkastella ja yhdistellä tietoja. Instagramissa avainsanojen avulla käyttäjät voivat etsiä esimerkiksi inspiraatiota ja kasvattaa tilinsä orgaanista näkyvyyttä merkitsemällä kuviaan itseään kiinnostavien ja suosittujen aihetunnisteiden taakse.
“Instagram perustuu siihen, että hashtageja käytetään rönsyillen ja paljon” – Joonas Linkola, Valokuvauspodcastin jaksossa Tekijänoikeussota
Instagramin alkuaikoina hashtageja käytettiin vielä hyvin sattumanvaraisesti, paljon omia aihetunnisteita keksien. Nykyään hashtagien käyttö perustuu enemmän jo olemassa oleviin tunnisteisiin, joita kopioidaan rimpsuina suosituilta tileiltä näkyvyyden boostaamisen toivossa.
Mitä enemmän yritysten käyttämiä #yes-alkuisia tunnisteita kuvien alle päätyy, sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös niiden virheellinen käyttö palvelussa yleistyy. Jos kuvaaja on käyttänyt hashtagia vahingossa väärin tai lisää tunnisteen kuvaansa sopimusehtoja sen enempää lukematta, voi valokuva koreilla myöhemmin yrityksen mainoksissa vailla minkäänlaista mainintaa sen ottajasta, työn reilusta korvauksesta nyt puhumattakaan.
Oli hashtagin käyttöön nojautuvat sopimukset sitten kuinka lainvoimaisia tahansa, on sanomattakin selvää että ne vahingoittavat valokuvaajien työtä elinkeinona.
Instagramissa #yespentik sekä #yespartioaitta -tunnisteiden taakse onkin lisätty jo kantaaottavia kuvia, joissa peräänkuulutetaan yrityksiä maksamaan kuvien käyttöoikeuksista kunnollinen korvaus.
Nähtäväksi jää, mihin suuntaan ilmiö tulevaisuudessa kehittyy ja yleistyykö yritysten erilaiset keinot hankkia markkinointimateriaalia ilmaiseksi. Suomen lainsäädännön suhteen liikutaan ainakin harmaalla alueella ja voi olla, että jonain päivänä asiaa puidaan tarkemmin vielä käräjäoikeudessa.
info@pinghelsinki.fi
+358 40 414 7076
Poikkea PING Galleriaan: Sofiankatu 8, Helsinki
Tilaa uutiskirje →