Mitä ovat vastuullisuusviestinnän lait?

Yritysten ja organisaatioiden mahdollisuus viestiä vastuullisuudesta ja yhteiskunnallisista asioista uskottavasti, somekanavissa ja vaikuttajien kautta, muuttaa paitsi asenteita myös toimintatapoja. Vastuullisuusviestinnän lähtökohdan tulisi aina olla ihmislähtöinen ajattelu, joka perustuu läpinäkyvyyteen ja oikeaan tietoon kohderyhmästä. Onnistuessaan vastuullisuusviestintä auttaa ja rohkaisee yleisöä itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan.

Lappeenrannan yliopiston tutkijatohtori Laura Olkkonen on syyskuussa 2021 julkaissut Wiion viestinnän lakeja mukailevat vastuullisuusviestinnän lait, jotka antavat hyvän viitekehyksen tässä *kirjassa käsiteltävälle inhimilliselle viestinnälle ja sen lainalaisuuksille. Olkkosen kokoamat lait toimivat tämän listan pohjana ja inspiraationa ja kiteyttävät hyvin syyt, miksi juuri tämän *kirjan lukeminen on niin tärkeää.

Vastuullisuusviestintä on jatkuvaa tekemistä

Vastuullisuudesta ei voida olla viestimättä. Jokainen organisaatio ja somevaikuttaja viestii vastuullisuudestaan (tai sen puutteesta) kaikella toiminnallaan ja muulla viestinnällään tavalla tai toisella. Siksi on parempi tehdä se suunnitelmallisesti ja omista lähtökohdista käsin.

 Vastuullisuudesta ei viestitä vain silloin, kun viestitään vastuullisuudesta, vaan jokainen viestintätilanne ja somejulkaisu, tykkäys, jako tai kommentti on potentiaalinen peili toimijan vastuullisuudelle: vastuullisuus huokuu kaikesta sisällöstä ja toiminnasta.

Viestintä ei tee vastuulliseksi. Vastuullisuusteemoihin liittyvän viestinnän pitää pohjautua tosiasialliseen toimintaan. Niin organisaation kuin vaikuttajan on tärkeää miettiä, minkälaisten maailmaa muuttavien asioiden viestimiseen on valmis sitoutumaan ja miten nämä teemat ovat osa aitoa, omaa toimintaa.

…mutta viestintä voi tehdä vastuulliseksi. Vastuullisuuteen liittyvistä tavoitteista ja sen hyväksi tehdyistä toimista viestimisellä voi olla merkittävä rooli vastuullisuuden tukemisessa ja tavoitteisiin pääsemisessä. Somessa yleisöjä on helppo osallistaa ja kuunnella. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat somessa leviävät vastuullisuuteen liittyvät haasteet, esimerkiksi #vegaanihaaste, jossa organisaatiot ja vaikuttajat sitoutuvat julkisesti muuttamaan toimintaansa ja haastavat myös seuraajansa muutokseen. Tästä käytetään termiä ”pyrkimyspuhe”, jossa julkilausutut päämäärät ja ideaalit ohjaavat tulevaa toimintaa.

Vastuullisuusviestinnässä vähemmän on enemmän. On oleellisempaa tehdä valittuja ja omalle yleisölle merkityksellisiä vastuullisuusnostoja, jotka muotoillaan omalle yleisölle helposti ymmärrettävään muotoon. Laatu korvaa määrän, sillä vastuullisuudesta on saatavilla valtavasti huonoa ja epätarkkaa tietoa. Tähän liittyy myös vastuullisuuslukutaidon kehittäminen.

Vähemmän ei voi olla enemmän, jos vastuullisuusviestinnän taustalla ei ole enemmän. Tiiviisti esitetyn ja merkityksellisen vastuullisuusviestinnän taustalla pitää olla faktoihin pohjautuvaa tietoa ja valmius altistaa itsensä myös vaikeille keskusteluille ja eriävien mielipiteiden kuulemiseen.

Vastuullisuusviestinnän kuuluu herättää kritiikkiä eikä siinä oikeastaan koskaan voida tulla valmiiksi. Erityisesti somessa tärkeintä on luoda pohjaa vastuullisuutta edistävälle keskustelulle ja mahdollistaa erilaisten näkemysten esiintuominen sekä tarkastella omaa toimintaa ja viestintää kriittisesti ja kehityshaluisesti. Kukaan ei odota, että olisit täydellinen – älä edellytä sitä myöskään itse.

Haluatko lukea lisää vastuullisuusviestinnästä somessa? Hanki Muuta maailmaa somessa – Hyväntekijän käsikirja, koodilla MUUTAMAA saat nyt -20% alennuksen.

*Artikkelin teksti on julkaistu osana Muuta maailmaa somessa – Hyväntekijän käsikirjaa (Alma Media 2022).

PING Helsinki