Yhteistyössä THL:n kanssa järjestetyssä PING Webinaarissa aiheena oli suomalaisten terveys ja hyvinvointi koronatilanteessa. Webinaarissa kuultiin hyviä vinkkejä haastavissa poikkeusoloissa jaksamiseen.
Vallitsevat poikkeusolot vaikuttavat meidän jokaisen elämään: fyysisiä kontakteja tulee välttää eikä ystäviä tai sukulaisia ole päässyt näkemään viikkoihin. Monen työtilanne on muuttunut. Yksi työskentelee etänä kotoa käsin, toinen on lomautettuna ja kolmas on menettänyt työnsä kokonaan. Tilanteeseen liittyy paljon epävarmuutta ja epätietoisuutta, ja haastavina aikoina henkinen hyvinvointi on koetuksella.
Ihmiset reagoivat tilanteeseen eri tavoin, eikä ole vain yhtä oikeaa tapaa elää korona-arkea. Lisääntynyt vapaa-aika on innostanut monia kokeilemaan jotain uutta, aloittamaan uuden harrastuksen, kuten joogan tai kitaransoiton. Ja ainakin somen perusteella vaikuttaa siltä, että monesta on kuoriutunut pataleipiä leipova, puutarhaa hoitava ja ahkerasti siivoava kodinhengetär.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän kaikkien pitäisi olla aina ahkeria ja aikaansaavia. Tai, että pitäisi tuntea huonoa omatuntoa tai alemmuuden tunnetta siitä, että oma koti täyttyy kasoista, hiukset on taas jäänyt pesemättä ja päivän suurin saavutus oli pyjaman vaihtaminen arkivaatteisiin.
Kaikista tärkeintä onkin olla itselleen armollinen, antaa itselleen löysää. Se, mikä toimii kaverille, ei välttämättä toimi itselle. Keskity siihen, mihin voit itse vaikuttaa. Päivärutiinit, nukkuminen, syöminen, yhteydenpito kavereihin. Liiku, jos se tuntuu tärkeältä. Ulkoilmassa on hyvä käydä, mutta kaikkien ei tarvitse juosta maratonia.
Nyt korona-aikana moni huomaa viettävänsä aiempaa enemmän aikaa somessa. Somesta haetaan virikettä ja viihdykettä tylsyyteen, mutta myös apua ahdistukseen – vaikka todellisuudessa se saattaa jopa lisätä sitä. Some tarjoaa valtavan määrän materiaalia, johon voimme verrata omaa elämäämme ja omaa kokemustamme, myös koronaan liittyen.
Vaikka tarkoituksena olisikin hakea helpotusta tai inspiraatiota omaan korona-arkeen, emme voi valikoida niitä tunnereaktioita, joita some aiheuttaa. Muiden postaukset pataleivistä saattaa innostaa itseäänkin leipomaan, tai sitten se voi aiheuttaa kateutta; miksi muilla on parempi koronaelämä kuin minulla?
Kateus on tunne, josta ei kauheasti puhuta ja sitä on vaikea hyväksyä. Omia tunteitaan olisi kuitenkin hyvä tutkiskella. Mikä tämä tunne on, mistä on kyse ja voinko tehdä sille jotain? Omiin tunteisiin suhtautuminen vaikuttaa paljon siihen, millainen vaikutus niillä on. Kateus voi joko painaa alas ja ahdistaa tai sitten se voi inspiroida ja innostaa.
Koronatilanteen seuraamisesta on tullut monelle päivittäinen tapa, jopa pakkomielle. Koronauutisia, viimeisimpiä tilastoja ja hallituksen päätöksiä seurataan kuin urheilutuloksia, eikä mieli pääse palautumaan koronasta ollenkaan. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tietää eikä jokaista uutista tarvitse lukea.
Yksi tapa helpottaa omaa oloa onkin pitää taukoa koronauutisista ja tuoda ajatukset pienten, arkisten asioiden äärelle. Uhkakuvien sijaan kannattaa välillä tietoisesti keskittyä positiivisiin asioihin.
Voiko koronatilanteessa sitten olla myös positiivisia puolia? Mieti: Ei tarvitse tehdä mitään erityistä, vaan voi vain olla kotona. Kun ei tarvitse olla jatkuvasti menossa, häiriötekijöiden määrä on vähentynyt ja voi kanavoida energiaa esimerkiksi omiin mielenkiinnon kohteisiin tai työn tekemiseen (paitsi jos sattuu olemaan lapsia, jotka hengailee olan takana juuri silloin, kun olet tärkeässä Zoom-palaverissa).
Vaikka koronatilanteeseen on syytä suhtautua vakavuudella, se ei tarkoita sitä, etteikö maailmassa tapahtuisi myös hyviä asioita. Somella ja erityisesti somevaikuttajilla on iso rooli siinä, minkälaista maailmankuvaa näemme. Sen lisäksi, että somevaikuttajia kannustetaan jakamaan viranomaisten koronaviestintää, on tärkeää, että he jatkavat myös omanlaisensa, viihdyttävän sisällön tuottamista.
Suomalaiset ovat kuuliaista kansaa ja ovat ottaneet rajoitustoimenpiteet tosissaan. Siitä hyvänä esimerkkinä toimii #virtuaalivappu, jota vietettiin kotisohvilta käsin koko Suomessa – jopa Kaivopuisto ammotti tyhjyyttään. Olemmekin vihdoin siinä tilanteessa, että pystymme asteittain luopumaan rajoituksista. Kiitos siitä kuuluu kaikille meille suomalaisille.
Silti täytyy muistaa, että koronavirus ei ole kadonnut mihinkään eikä tule katoamaan vielä pitkään aikaan. Vaikka kesäkuussa voimme jo tavata ystäviä, mennä piknikille ja avata terassikauden, on tärkeää jatkaa sitä hyvää työtä, jota olemme tähän asti tehneet.
Kukaan ei vielä tiedä, miten rajoitusten purkaminen tulee vaikuttamaan. Koronatilannetta arvioidaan jatkuvasti, mutta kristallipalloa ei ole kellään. Todennäköisesti koronavirus tulee kiertämään maapalloa vielä pitkään, mutta missä laajuudessa, sitä ei voida sanoa. Paras keino hidastaa tai jopa pysäyttää taudin leviäminen on huolehtia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta ja pitää turvallista välimatkaa.
Artikkeli perustuu 6.5.2020 järjestettyyn PING Webinaariin: #faktaakoronasta – Kauanko tää kestää ja miten sitä jaksaa? Webinaarissa puheenvuoroja pitivät THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane ja ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg sekä Suomen Mielenterveys ry:n verkkokriisityön päällikkö Satu Sutelainen. Webinaarin päätti Q&A-keskustelu, jossa puhujien lisäksi mukana olivat psykoterapeutti Emilia Kujala, hyvinvointibloggaaja Inka Ikonen sekä tubettaja Maiju Voutilainen. Keskustelua herätteli toimittaja ja somevaikuttaja Emmi Nuorgam.
Edellinen PING Webinaari #faktaakoronasta – Someyrittäjänä koronakriisin läpi järjestettiin yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Lue webinaarista lisää täältä.