PING Helsinki on käynnistänyt #faktaakoronasta-hankkeen uudelleen yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Osana hanketta järjestimme 7. lokakuuta #FaktaaKoronasta -webinaarin, jossa aiheena oli tämän hetkinen koronatilanne sekä erityisesti nuorten rooli viruksen leviämisessä. Palaa webinaarin puheenvuoroihin ja keskusteluihin tallenteen muodossa täällä.
Tällä hetkellä koronavirusepidemia näyttää vahvasti kiihtymisen merkkejä, ja tartuntatilanne on jo lähes samalla tasolla kuin keväällä. Erityisesti virus leviää nyt nuorten aikuisten keskuudessa. Vaikka nuorille itselleen tauti ei välttämättä ole vakava, pahimmassa tapauksessa oireeton tai lieväoireinen saattaa tartuttaa riskiryhmään kuuluvan.
Mitä useampi saa tartunnan, sitä vaikeampi viruksen leviämistä on estää ja sitä helpommin se leviää juurikin riskiryhmien keskuuteen. Koronatestiin onkin hakeuduttava heti, kun mitään koronaan viittaavia oireita ilmenee, ja oireisena on pysyteltävä kotona niin paljon kuin mahdollista.
Koronavirus leviää erityisesti tilanteissa, joissa tartunnantorjuntatoimia on vaikea noudattaa. Näihin toimiin kuuluvat 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin, hyvä yskimis- ja niistämishygienia sekä riittävä käsien pesu.
Webinaarissa keskusteltiin myös Koronavilkusta. Miten pitää toimia jos vilkku vilahtaa?
Ja mitä maskin käyttöön tulee, muista nämä:
Itse lieväoireisena koronaviruksen sairastaneen Siiri Salon mukaan sairastumisen suurimmat vaikutukset olivat henkisellä puolella fyysisten oireiden sijaan. Hänelle sairastuminen aiheutti erityisesti syyllisyyden ja häpeän tunteita sekä pelkoa siitä, miten muut asiaan suhtautuvat. Syyllistämiskulttuuri elää vahvana, vaikka syyllisten osoittelun sijaan tarvittaisiin tukea, opastusta ja yhteisöllisyyttä.
Tartunnan saaminen voi olla psyykkisesti hyvin raskasta. Kuinka henkisestä hyvinvoinnista voi pitää huolta sairastuneena?
Nykyisten rajoitusten ja suositusten tarkoitus on pitää elämä käynnissä ja yhteiskunnan pyörät pyörimässä niin normaalisti kuin mahdollista. Oireettomien ei tarvitsisi eristäytyä kotiin, koulut voisivat pysyä auki, ravintolat ja kahvilat saisivat jatkaa toimintaansa ja ystäviä ja perhettä voisi tavata kasvotusten.
Rajoituksia ja suosituksia onkin hyvä tehdä ja niitä tulee noudattaa, jotta koronatilanne ei kärjistyisi kevään kaltaiseen poikkeustilaan. Mutta yhtä tärkeää on myös tarjota uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia turvallisiin kohtaamisiin.
Vaikka nuorilla tauti ei yleensä ole vakava, koronavirustilanne aiheuttaa huolta myös opiskelijoiden keskuudessa. Nuorisotyöttömyys, yksinäisyys sekä vaikutukset jaksamiseen ja yleiseen hyvinvointiin ovat lieveilmiöitä, jotka helposti jäävät huomiotta, kun keskustellaan koronan vaikutuksista.
Artikkeli perustuu PING Helsingin ja THL:n 7.10.2020. järjestettyyn #FaktaaKoronasta-webinaariin. Webinaarin puhujina kuultiin THL:n asiantuntijalääkäreitä Emmi Sarvikiveä sekä Otto Helveä. Webinaarin paneelikeskusteluun osallistui lääkäreiden lisäksi Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK:in puheenjohtaja Anna Laurila sekä lieväoireisen koronaviruksen sairastanut Siiri Salo. Paneelikeskustelua moderoi Emmi Nuorgam.