“Vaikuttajamarkkinointi on piilomainontaa.”
Näin kuului yksi Bloggers’ Inspiration Dayn etiikkakeskustelun väittämistä.
Osallistuin marraskuun alussa keskusteluun Blogirinki Median toimitusjohtajan Laura Hakasen ja Julkisen sanan neuvoston varapuheenjohtajan ja mediabloggaajan Pasi Kiviojan kanssa. Olimme vastauksissamme yksimielisiä: hyvin toteutettu vaikuttajamarkkinointi on läpinäkyvää eikä johda kuluttajaa harhaan.
Sen sijaan väite, jonka mukaan sisältömarkkinointi tarkoittaa samaa kuin ostettu mielipide, herätti eniten keskustelua.
Sisältömarkkinointi tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sisältöä, jonka tekemisestä maksetaan.
Sisältömarkkinointi voi siis käsittää oikeastaan mitä vain. Kun se toteutetaan some- ja mielipidevaikuttajien kanssa, puhutaan vaikuttajamarkkinoinnista. Vaikuttajamarkkinoinnin teho perustuu yleensä huolellisesti suunniteltuun tekemiseen, sitoutuneeseen yleisöön ja vaikuttajan mielipiteen kunnioittamiseen.
Mainostaja voikin siis ostaa aiheen vaikuttajan mielipiteelle, sopia tavoitteista, julkaisuajankohdasta ja esittää toiveita näkökulmista, joita vaikuttaja voi kanavissaan käsitellä. Mainostaja ei kuitenkaan voi asettaa sanoja vaikuttajan suuhun, antaa valmista mielipidettä tai velvoittaa julkaisemaan sisältöjä, joita vaikuttaja itse ei allekirjoita. Paras lopputulos saavutetaan siis löytämällä omaan brändiin jo valmiiksi sitoutunut tai siitä kiinnostunut vaikuttaja.
Pitää kuitenkin muistaa, että vaikuttajamarkkinointi tuottaa aina kaupallisia sisältöjä ja näiden taustalla on tavoite mainostajan liiketoiminnan kasvattamiseen ja brändin tukemiseen. Vaikuttajamarkkinointi haastaa siis myös vaikuttajan itsensä: hyödyttääkö sisältö seuraajiani ja ennen kaikkea, kasvattaako se kanavani arvoa ja luotettavuutta?
Kuva: Ville Malja/Bloggers’ Inspiration Day