PING Helsinki toteutti yhdessä Marketing Finlandin ja MARK ry:n kanssa pulssikyselyn vaikuttajamarkkinoinnin käytöstä. Kyselyyn vastasi yhteensä 130 markkinoinnin ja mainonnan asiantuntijaa.
Kyselyssä selvisi, että vaikuttajamarkkinoinnin suosio on kasvanut edellisvuodesta. Tänä vuonna jo 80% mainostajista on kokeillut vaikuttajamarkkinointia kun viime vuonna vastaava osuus oli 72%.
“Olemme ottaneet ensiaskeleita siihen suuntaan muutamalla vaikuttajan profiiliin nähden onnistuneella kokeilulla. Käytämme vaikuttajamarkkinointia varmasti tulevaisuudessa.”
Vaikuttajayhteistyöt nähdään tehokkaana markkinointikeinona, jolla on paljon potentiaalia. Kyselyn perusteella 63% mainostajista pitää vaikuttajamarkkinointia vähintään yhtä kustannustehokkaana tai jopa tehokkaampana kuin muuta mainontaa.
“Erittäin kiinnostava alue, johon halutaan ehdottomasti vahvemmin mukaan.”
Suomessa 60% mainostajista aikoo kasvattaa vaikuttajamarkkinoinnin budjettiaan tai pitää sen samana ensi vuonna. Vaikka suunta on selvästi ylöspäin, Suomessa ollaan kuitenkin hieman varovaisempia kuin muualla maailmalla, jossa 65% yrityksistä aikoo panostaa vaikuttajamarkkinointiin entistä kovemmin (lähde: WFA).
Kyselyn mukaan suurimpia syitä vaikuttajamarkkinoinnin käyttämiselle ovat tunnettuuden kasvattaminen sekä myynnin ja liikenteen lisääminen. Tärkeimpinä mittareina onnistumiselle pidetään tavoittavuutta, sitoutuneisuutta sekä sisällön laatua.
“Paljon positiivisia kokemuksia vaikuttajamarkkinoinnista. Eniten hyötyä on ollut tapauksissa, joissa brändi on päässyt kasvamaan vaikuttajan mukana. Tällä hetkellä vaikuttajamarkkinointi on hyvä tapa tavoittaa spesifejä kohderyhmiä muun markkinoinnin ohella ja tehostaa viestejä ja luoda lisää brändiarvoa toiminnalle.”
Vaikuttajamarkkinoinnin suurimmat haasteet liittyvät onnistumisen mittaamiseen. Neljäsosa vaikuttajamarkkinointia kokeilleista yrityksistä myöntää, etteivät ole mitanneet onnistumista millään tavalla. Oikeiden mittareiden valitseminen on monille yrityksille haastavaa.
Yli puolet yrityksistä kertoo tavoittelevansa liikennettä vaikuttajamarkkinoinnin avulla, mutta huomattavasti pienempi osuus pitää saavutettujen klikkien määrää yhtenä tärkeimmistä onnistumisen mittareista. Jotta tuloksia voitaisiin mitata onnistuneesti, edellytyksenä on, että mittarit on johdettu suoraan yhteistyölle asetetuista tavoitteista. Mitataanko yrityksissä siis vääriä asioita?
Instagramia, Facebookia ja blogeja pidetään sopivimpina kanavina vaikuttajayhteistöille. Blogien suosio on kuitenkin laskussa viime vuodesta.
Viime keväänä tekemässämme kuluttajatutkimuksessa selvisi, että YouTube on Suomen suosituin somekanava. Se on koko kansan media, jota käytetään kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen aktiivisesti nuorten keskuudessa. Kuitenkin vain hieman yli puolet mainostajista kokee, että YouTube sopisi heidän tuotteiden tai palveluiden markkinointikanavaksi.
Uusia tulokkaita, kuten nuorten suosimia TikTokia ja Twitchiä ei olla vielä valjastettu vaikuttajamarkkinoinnin kanavaksi. Vain 5% pitää TikTokia varteenotettavana kanavana vaikuttajayhteistyölle, Twitchiä vielä pienempi osuus.
Eri sosiaalisen median kanavissa piilee vielä potentiaalia, jota vaikuttajayhteistöissä voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin. Parhaimmillaan yhteistyö on monikanavainen kokonaisuus, jossa on osattu hyödyntää eri kanavien ominaisuuksia.
Vaikka vaikuttajamarkkinoinnin suosio on kasvussa, Suomessa ollaan vielä melko varovaisia sen suhteen. Vaikuttajamarkkinoinnissa nähdään paljon haasteita, jotka saavat yritykset epäilemään sen kannattavuutta: Mitä vaikuttajayhteistyöllä voidaan saavuttaa? Miten onnistumista mitataan? Ketkä olisivat juuri meidän yritykselle sopivat vaikuttajat? Mistä lähteä liikkeelle?
Me PING Helsingillä haluamme auttaa asiakkaitamme näissä haasteissa tukemalla heitä koko vaikuttajamarkkinoinnin prosessissa alusta loppuun asti. Käytännössä se tarkoittaa, että olemme apuna
Kuinka voisimme auttaa juuri teidän yritystänne? Ota rohkeasti yhteyttä, jos haluat yhdessä kehittää vaikuttajayhteistyönne huippuunsa!