Strateginen luottamus rakentuu neljässä kerroksessa

Osallistuin Ping Helsingin IMPACT 2025 -tapahtumaan yhteistyökumppanina. Päivän
aikana nousi esiin yksi viesti ylitse muiden: luottamus on tärkein pääoma. Seuraajamäärät
ja klikkaukset eivät riitä vaan pelin ratkaisee se, kenen sanaan voi luottaa, kun maailma
muuttuu ja algoritmit ailahtelevat.

Viestinnän ammattilaisena ja alan kehittäjänä jäin pohtimaan, miten strateginen luottamus
rakentuu ajassa, jossa teknologia ohjaa sosiaalista käyttäytymistämme, alustat muuttavat
pelisääntöjään ja yleisöt etsivät aitoutta ylitarjonnan keskellä. IMPACT Helsinki tarjosi tähän
vastauksia, joista tiivistin teemat neljään strategiseen kerrokseen. Nämä toimivat
viestinnän työkalupakkina ja vahvistavat perustaa kestävälle luottamukselle.

1. Johdonmukaisuus: arvojen konkretisointi arjessa
Yhteiskunnallinen vaikuttaja Leo Stranius avasi lavalla ajatusta kestävyysajattelun
harhaluuloista. Poukkoilu, viherpesu ja vastuunpakoilu lienevät tuttuja riskejä kaikille, jotka
rakentavat brändin mainetta. Luottamusta ei horjuta ainoastaan suunnan vaihtelut, vaan
myös suhteellisuuden tajun menetys. Kun keskitytään lillukanvarsiin, kuten
muovipakkaukseen Aasian-lennolla, unohtuu iso kuva: itse lento on suurin yksittäinen
ilmastovaikutus. Johdonmukaisuus edellyttääkin vahvan strategisen sitoutumisen lisäksi
kokonaisuuden ymmärtämistä koko arvoketjun tasolla, kuten Stranius muistutti.

2. Läpinäkyvyys: data ja epämukavat totuudet
Viestinnän asiantuntija Antti Isokangas nosti esiin Edelmanin Trust Barometrin tulokset,
jonka mukaan yrityksiin luotetaan vahvimmin silloin, kun ne kertovat dataan pohjautuen
toiminnastaan ja kertovat myös virheistään avoimesti. Red Note -tutkimustoimiston
mukaan myös ikävät faktat voivat lisätä luottamusta, jos ne esitetään avoimesti ja ajoissa.
Viestijän näkökulmasta,: älä kiillota kuvaa, vaan viesti läpinäkyvästi koko paketti,
keskeneräisenäkin.

3. Inhimillisyys: ihmiset luovat luottamuksen
Yhä useampi sosiaalisen median käyttäjä hakeutuu yhteisöihin, joissa voi tuntea
kuuluvansa joukkoon, tulla kuulluksi ja jakaa arvoja muiden kanssa. Milttonin tuore
trendiraportti kuvaa tätä sosiaaliseksi resonanssiksi, – tunnetta siitä, että tulee
ymmärretyksi ja arvostetuksi. Tämä resonanssi ei synny yksisuuntaisesta viestinnästä,
vaan osallistavasta ja vuorovaikutteisesta sisällöstä.

Väitöskirjatutkija Tuija Aalto muistutti IMPACT-lavalla, että “massa myy”. Kyse ei
kuitenkaan ole yksinomaan seuraajamääristä vaan myös inhimillisistä ja aidoista tarinoista,
joihin voi samaistua. Ping Helsingin perustajan Inna-Pirjetta Lahden sanat ”algoritmit
muuttuvat, mutta luottamus ratkaisee pelin” konkretisoi sen, mitä moni viestijä ja vaikuttaja
jo tunnistaa,: luottamus ei rakennu organisaatiokaavioista vaan kohtaamisista.

Strateginen luottamus tarvitsee juuri tätä: vaikuttajia, asiantuntijoita ja yhteisöjä, jotka
tuovat viestiin kasvon, kokemuksen ja kontekstin. Brändit, jotka onnistuvat tukemaan
aktiivisia yhteisöjä ja antamaan tilaa inhimilliselle tarinankerronnalle, rakentavat samalla
luottamuspääomaa, joka kestää alustojen muutokset ja viestintämuotojen vaihtelut.

4. Teknologiakriittisyys: viestintä omissa käsissä
Futuristi Perttu Pölösen esimerkki WhatsAppin lukutäpästä pysäytti: Yksi pieni
visuaalinen merkki, ilmoitus siitä, että viesti on luettu, on muuttanut sosiaalista
käyttäytymistämme globaalisti. Ajattele hetkeä, jolloin näet, että ystäväsi on ollut paikalla
viestialustalla, mutta ei ole lukenut viestiäsi. Mielessä alkaa heti pyöriä kysymyksiä: “Miksi
ei? Olenko merkityksetön hänelle?” Kyse ei ole itse viestistä, vaan tunteesta, jonka
teknologia laukaisee.

Tämä havainnollistaa, ettei teknologia ole lainkaan neutraali väline. Se muokkaa
huomaamattamme sosiaalisia normeja, käytöstämme ja odotuksiamme. Strateginen
luottamus edellyttää, että tunnistamme nämä vaikutukset ja palautamme käyttäytymisen
sekä viestinnän hallinnan omiin käsiimme. Teknologiakriittisyys ei tarkoita vastustamista,
vaan eettistä, tietoista ja läpinäkyvää johtamista. Siinä missä algoritmit vaihtuvat ja alustat
uudistuvat, luottamuksen säilyttäminen edellyttää, että tiedämme kuka päättää ja mistä.

Luottamus on aikamme kovinta valuuttaa
Luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen eivät ole vain viestinnän tavoite, vaan sen
perusta. Mielestäni strateginen luottamus on kerroksellinen kokonaisuus, joka rakentuu
johdonmukaisuudesta, läpinäkyvyydestä, inhimillisyydestä sekä teknologiakriittisyydestä.
Kun nämä yhdistyvät, syntyy viestintää, joka kestää paineet, löytää kuulijansa ja rakentaa
luottamusta, joka muuttuu vaikutukseksi. Silloin viestintä ei ole reaktiivista
sisällöntuotantoa, vaan aktiivista vaikuttamista, jossa vaikuttajilla ja viestijöillä on yhteinen
tehtävä: vahvistaa demokratiaa, eettisyyttä ja vastuullisuutta. Kun luottamus on kunnossa,
kaikki muukin on mahdollista! Kun luottamus on kunnossa, on mahdollista rakentaa
kestävää toimintaa.

Kirjoittaja on ProComin koulutus- ja kehitysjohtaja Miia Rosenqvist

ProComin koulutus- ja kehitysjohtajana toimiva Miia Rosenqvist on strategisen viestinnän ja johtamisen asiantuntija, osaamisen kehittämisen ammattilainen ja viestintäalan suunnannäyttäjä. ProComissa Miia rakentaa ohjelmia, jotka vahvistavat viestinnän ammattilaisten osaamista ja auttavat heitä pysymään askeleen edellä alan muutoksissa. Miian intohimo on yhdistää johtaminen, viestintä ja vastuullisuus tavalla, joka luo kestävää arvoa niin organisaatioille kuin yhteiskunnalle.