Yhdysvalloista alkunsa saanut QAnon-liike on levinnyt ympäri maailmaa ja rantautunut myös Suomeen. QAnon-liikkeen alle voidaan lukea kaikki sellaiset salaliittoteoriat, jotka pyrkivät vähentämään luottamusta perinteisiin instituutioihin ja medioihin.
QAnon ja salaliittoteoriat elävät erityisesti sosiaalisessa mediassa, ja liikkeen leviäminen on vain kiihtynyt vallitsevan koronaviruspandemian myötä. Ihmiset viettävät entistä enemmän aikaa somessa jolloin ollaan myös alttiimpia kaikelle siellä liikkuvalle tiedolle.
QAnon on lähtenyt liikkeelle vuonna 2017, ja vuosien aikana siihen liitettyjen viestien määrässä on nähty piikkejä erityisesti silloin, kun on tapahtunut jotakin maailmanlaajuisesti koskettavaa ja laajasti uutisoitavaa, kuten koronavirus tai George Floydin kuolema. Myös Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja hänen tiiminsä ovat aktiivisesti jakanut QAnoniin tai salaliittoteorioihin liittyviä viestejä.
QAnonia ja salaliittoteorioita on vaikeaa jäljittää johonkin tiettyyn nimettyyn henkilöön tai ryhmään. Se on levinnyt verkostomaisesti ja saanut kannattajia ympäri maailman.
Suuri osa ihmisistä törmää erilaisiin salaliittoteorioihin somessa jatkuvasti, jopa päivittäin. Monikaan heistä ei reagoi tietoon mitenkään, vaikka tunnistaisi sen virheelliseksi.
Jotta QAnonilta ja siihen liittyviltä salaliittoteorioilta voitaisiin katkaista siivet, olisi tärkeää oikaista väärä tieto jakamalla faktaan perustuvaa informaatiota. Tässä myös somevaikuttajilla on erityisen tärkeä rooli. Itselleen tutuilta, mahdollisesti jopa vuosia seuraamiltaan somevaikuttajilta saatuun tietoon saattaa olla helpompi samaistua ja luottaa kuin kasvottomiin tahoihin, kuten viranomaisiin, mediaan tai organisaatioihin.
Suomessa QAnon-teoriat leviävät tällä hetkellä erityisesti hyvinvointivaikuttajien keskuudessa. On vaikea sanoa tarkalleen miksi, mutta vaikuttavia syitä ovat ainakin hyvinvointivaikuttajien hyvin karismaattinen tapa puhua ja esiintyä.
Pitkäjänteisellä ja useita vuosia kestäneellä työllä he ovat rakentaneet vahvan luottamussuhteen seuraajiensa kanssa, eli seuraajat luottavat heidän sanaansa miettimättä tai tarkistamatta tiedon oikeellisuutta. Hyvinvointipiireissä myös etsitään aina jotakin uutta ja halutaan auttaa muita uusilla tavoilla, mikä jo itsessään antaa vaarallisen hyvän kasvupohjan erilaisille salaliittoteorioille ja väärälle mutuun perustuvalle tiedolle.
Somevaikuttajat saattavat kokea vaikeaksi QAnon-liikettä ja salaliittoteorioita vastaan puhumisen sen pelossa, että joutuu somevihan ja kommenttivyöryn kohteeksi. Nimenomaan somevaikuttajien nauttiman luottamuksen vuoksi on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että vaikuttajat nostavat aiheen esille ja jakavat kanavissaan oikeaa ja faktoihin perustuvaa tietoa.
Koulutuksella tulee olemaan erittäin tärkeä rooli QAnonin ja salaliittoteorioiden leviämisen ehkäisyssä tulevaisuudessa. On tärkeää, että kouluissa panostetaan muun muassa medialukutaitoon. Myös maiden hallitusten rooli esimerkiksi somekanavien käytön sääntelyssä tulee olemaan tärkeää, samoin kuin somekanavien itsensä tekemä sääntely.
Ja koska QAnon ja salaliittoteoriat leviävät nimenomaan somessa, on myös erittäin tärkeää, että meistä jokainen ottaa someen välillä myös etäisyyttä ja tekee muutakin kuin selailee tai päivittää Instagramin, Facebookin tai Twitterin fiidiä.
Artikkeli perustuu 2. joulukuuta 2020 Mediapoolin kanssa järjestettyyn “What is QAnon and how worried should we be about it” -webinaariin. Webinaarin puhujina ja panelisteina toimivat salaliittoteorioiden tutkija Jacob Davey, Washington Postin toimittajat Isaac Stanley-Becker ja Greg Miller sekä NU-median päätoimittaja Noora Shingler. Webinaaria juonsi ja keskustelua herätteli Ylen Jukka Niva.