Parempi tulevaisuus ei synny sattumalta – Se rakennetaan yhdessä
Mitä tarvitaan, jotta Suomi menestyy myös vuonna 2100?
Vastaus ei löydy yhdestä poliittisesta päätöksestä, uudesta teknologiasta tai yksittäisestä innovaatiosta. Se löytyy yhteistyöstä.
Tätä kysymystä lähestyttiin SuomiAreenassa PING Helsingin järjestämässä IMPACT-kokonaisuudessa neljän eri näkökulman kautta: kestävämpi maailma, tulevaisuuden toivo, turvallinen yhteiskunta ja tulevaisuuden Suomi.
Tänä päivänä yhteiskunnallinen keskustelu ei tapahdu vain eduskunnassa, uutisstudioissa tai sanomalehdissä. Se tapahtuu myös TikTokissa, Instagramissa, YouTubessa ja podcasteissa. Siksi halusimme tuoda SuomiAreenaan myös vaikuttajat – ihmiset, joilla on kyky avata keskusteluja, rakentaa luottamusta ja tavoittaa yleisöjä, joita perinteinen yhteiskunnallinen keskustelu ei aina tavoita.
Vaikka keskustelut käsittelivät erilaisia teemoja, niiden ydinviesti oli hämmästyttävän yhtenäinen. Tulevaisuus ei synny itsestään. Se syntyy ihmisten tekemistä päätöksistä – ja ennen kaikkea yhteistyöstä. Ihmiset toimivat eri tasoilla ja erilaisissa rooleissa poliitikkoina, yrityspäättäjinä, vaikuttajina, median edustajina ja kuluttajina ja yhä useammin aktiivinen vuorovaikutus tapahtuu sosiaalisessa mediassa, jossa myös somevaikuttajilla on merkittävä rooli keskustelun avaajina, fasilitoijina ja mielipidevaikuttajina.
Yhteiskunnalliset haasteet eivät ratkea omissa siiloissaan, vaan eri näkökulmien kohdatessa. Somessa luottamus, joko vahvistuu tai murentuu – Avoin keskustelu ja kaikkien tasojen huomioiminen vahvistaa luottamuksen syntymistä.
Kestävämpi maailma ei voi nojata vain kuluttajien valintoihin
Kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää vastuuta kaikilla tasoilla. Yritykset päättävät, millaisia tuotteita markkinoille tuodaan. Lainsäädäntö määrittää pelisäännöt. Vaikuttajat rakentavat normeja ja muuttavat asenteita. Kuluttajat tekevät valintoja näiden raamien sisällä.
Vaikuttaja-aktivisti Niklas Kaskealan moderoimassa keskusteluissa todettiiin yksimielisesti, ettei vastuuta voida sysätä liikaa yksittäisille kuluttajille, mutta samaan aikaan kuluttajat valitsevat poliitikot ja päättäjät niihin asemiin, joissa he ovat. Erityisesti nyt ennen vaaleja monipuolinen ja avoin vuorovaikutus on avain tärkeimpien teemojen esiintuomiseen kaikissa keskusteluissa. Suurimmat vaikutusmahdollisuudet ovat yrityksillä ja poliittisilla päättäjillä ja juuri heihin voimme vaaleissa vaikuttaa muistutti Porin kaupunginvaltuutettu Vilina Välimäki (kok.).
Keskustelussa korostui myös läpinäkyvyyden merkitys. Tiedon johtava tekoälyasiantuntija Jutta Karjalainen toi esiin, että kuluttajilla ja organisaatioilla on oikeus ymmärtää, mistä tuotteet tulevat, millaisia vaikutuksia niiden valmistuksella on ja miksi jokin vaihtoehto on aidosti vastuullisempi kuin toinen.
Tuleva lainsäädäntö, kuten tuotteiden digitaalinen jäljitettävyys, lisää avoimuutta. Samalla yrityksiltä vaaditaan entistä enemmän kykyä perustella vastuullisuuttaan faktoilla eikä pelkillä mielikuvilla. Tätä korosti myös naisten vaatevalmistaja KAIKOn perustaja Mirjam Sokka.
Vaikuttajien rooli keskustelussa nähtiin merkittävänä. Vaikuttajilla on valtaa, koska heillä on yleisö. Ja valtaan kuuluu aina vastuu. Somevaikuttaja, kirjailija Julia Thurén muistutti, että yhteistyöstä pitää osata joskus myös kieltäytyä. Luottamus rakentuu rehellisyydestä, avoimuudesta ja siitä, että vaikuttaja seisoo aidosti sanojensa takana.
Tulevaisuuden toivo rakentuu yhteisöistä
Kun keskustelu siirtyi nuoriin ja tulevaisuuden toivoon, ratkaisut eivät löytyneet teknologiasta tai yksittäisistä palveluista. Jayla Tammiharjun moderoimassa keskustelussa olivat mukana Lukuboost-hankkeen edustaja Jenni Haukio, Live-säätiön Marja Pajulahti, Suomen Partiolaisten Niko Tamminen sekä tubettaja Jesse “Branu” Brathin.
Keskustelussa korostuivat ihmiset, turvalliset aikuiset ja yhteisöt. Jokaisella nuorella (ja aikuisellakin) tulisi olla mahdollisuus kuulua yhteisöön ja kulkea kohti jotain itselleen merkityksellistä. Erityisesti nuoret tarvitsevat ympärilleen paikkoja, joissa saa kokeilla, epäonnistua ja etsiä omaa suuntaansa ilman jatkuvaa onnistumisen painetta. Tähän tarvitaan aikuisia, jotka kannustavat, kannattelevat ja rohkaisevat.
Samaan aikaan digitaalinen maailma haastaa keskittymiskykyä ja vie yhä suuremman osan nuorten ajasta. Lähes puolet peruskoulun päättävistä nuorista ei omaa riittävää lukutaitoa jatko-opinnoista selviytymiseen. Siksi lukutaito nousi keskusteluissa toistuvasti yhdeksi tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista. Lukeminen ei ole vain kulttuuriteko. Se vahvistaa keskittymiskykyä, empatiaa, kriittistä ajattelua ja kykyä ymmärtää monimutkaisia ilmiöitä – juuri niitä taitoja, joita tekoälyn aikakaudella tarvitaan entistä enemmän.
Nuorille pitää myös antaa lupa olla eri mieltä. Moni päivän keskustelija muistutti, että radikaalitkin mielipiteet kuuluvat nuoruuteen. Nuoria ei pidä vaientaa, vaan kuunnella. Parhaimmillaan somessa toimivat vaikuttajat voivat näytellä nuorten elämässä tärkeää rohkaisijan ja kannustajan roolia. He voivat näyttää, että oman polun etsiminen, kokeileminen ja mokaaminen kuuluvat elämään.
Kriittinen medianlukutaito luo pohjan turvalliselle yhteiskunnalle
Turvallisuudesta puhuttaessa keskustelu ei keskittynyt vain fyysiseen turvallisuuteen. Yhä tärkeämmäksi nousi tiedon turvallisuus. Keskustelua moderoinut IAB:n Anni Lintula muistutti, että suomalainen yhteiskunta perustuu korkeaan luottamukseen, mutta digitaalinen toimintaympäristö haastaa tätä perustaa jatkuvasti. Keskusteluun osallistuivat S-pankin Leo Niemelä, Mediapoolin Senni Jyrkiäinen, vihreiden Perttu Jussila sekä somevaikuttaja Juho Rautvaara.
Tekoäly, algoritmit, valeuutiset ja sosiaalisen median nopeus muuttavat tapaamme muodostaa käsityksiä maailmasta. Samaan aikaan suuri osa nuorista seuraa uutisia ensisijaisesti sosiaalisen median kautta. Siksi lähdekritiikki ei ole enää vain koulussa opetettava taito, vaan kansalaistaito, jonka perustana toimii aikaisemmassa keskustelussa esiin noussut lukutaito.
Keskusteluissa korostettiin, että tiedon huoltovarmuus kuuluu meille kaikille ja kriittisen medianlukutaidon rooli korostuu etenkin sosiaalisessa mediassa. Ennen sisällön jakamista pitäisi pysähtyä hetkeksi ja kysyä: Mistä tieto on peräisin? Voiko sen tarkistaa? Miksi juuri tämä sisältö herättää niin voimakkaita tunteita?
Algoritmien tavoiteena on jakaa sisältöjä, jotka herättävät tunteita ja digitaalisten alustojen vastuuta pidettiin edelleen riittämättömänä. Samalla muistutettiin, ettei kaikkea vastuuta voida ulkoistaa teknologiajäteille, vaan meistä jokainen osallistuu siihen, millainen tiedon ekosysteemi Suomessa rakentuu.
Tulevaisuuden Suomi rakentuu ihmisistä
Päivän viimeistä keskustelua isännöi tubettaja Roni Back ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävässä keskustelussa olivat mukana Diakonissalaitoksen Elina Juntunen, väestötutkija Shadia Rask sekä somevaikuttaja Tommi Ristola.
Kuinka paljon olemme ajatelleet, että meidän tämän päivän päätöksemme vaikuttavat sukupolviin, jotka elävät vielä vuonna 2100? Millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Minkälaisessa maailmassa meidän lapsenlapsemme elävät?
Keskustelun perusteella vastaus ei ollut vain teknologinen osaaminen. Tarvitsemme kriittistä ajattelua, lukutaitoa, empatiaa ja luovuutta ja meidän on ennakkoluulottomasti löydettävä keinoja näiden taitojen vahvistamiseen niin yksilö-, yritys- kuin yhteiskunnan tasolla. Tarvitsemme systemaattisia tapoja harjoittaa luovuutta ja kehittää ajattelua. Kiireen sijasta tarvitsemme aikaa ajatella.
Jotta Suomi säilyy kilpailukykyisena, tulee meidän entisestään kehittää kykyämme tehdä yhteistyötä yli erilaisten taustojen. Tarvitsemme yhteiskunnan, jossa jokainen kokee olevansa arvokas ja kuuluvansa joukkoon. Osallisuuden vahvistaminen ei ole vain sosiaalipolitiikkaa, vaan myös kilpailukykyä, joka vahvistaa menestystä kaikilla tasoilla. Kun ihmiset kokevat olevansa merkityksellisiä, he osallistuvat, rakentavat ja kantavat vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta.
Teknologia tarjoaa vielä myös paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia ja yksi näkökulma onkin datan ja tekoälyn hyödyntäminen entistä tehokkaammin hyvinvoinnin tukemisessa ja avun kohdentamisessa oikeaan aikaan. Teknologia on parhaimmillaan väline. Ihmiset ratkaisevat, mihin sitä käytetään.
PING Helsingin ja SuomiAreenan yhteisponnistuksena syntyneen IMPACT-kokonaisuuden ja vaikuttajapäivän tärkein viesti tulevaisuuden Suomelle on, ettei tulevaisuus ratkea yksittäisillä innovaatioilla tai päätöksillä. Se rakentuu luottamuksesta, yhteistyöstä ja siitä, että jokainen kokee voivansa vaikuttaa.
Yritykset, päättäjät, vaikuttajat, media, järjestöt ja kansalaiset eivät ole vastakkaisia voimia, vaan ne ovat saman yhteiskunnan rakentajia. Juuri siksi tarvitsemme yhä enemmän yhteisiä keskusteluja, joissa erilaiset näkökulmat kohtaavat. Sosiaalinen media tarjoaa tähän loistavan alustan, kun sitä osataan käyttää oikein.
Parempi tulevaisuus ei synny sattumalta – Se rakennetaan yhdessä. Annetaan äänemme kuulua ja osallistutaan keskusteluun aktiivisesti ja luottamusta lisäten!
Yhteiskunnallisen viestinnän ja vaikuttajayhteistyön strategi, toimitusjohtaja & perustaja
Inna-Pirjetta yhdistää vaikuttajamarkkinoinnin, strategisen kehittämisen ja viestinnän osaamisen. Hänellä on vuosien kokemus vastuullisuusviestinnästä ja somen strategisesta hyödyntämisestä. Taustalla valtiotieteen maisterin opinnot viestinnästä, sosiologiasta ja markkinoinnista.
