Joulun välipäivät tarkoittivat ainakin omassa verkostossani tuttuun tapaan lukuisia uudenvuodenlupauksia – missäpä muualla kuin somessa julistettuna. Yksi teema herätti huomioni: perinteiset sosiaalisen median käytön vähentämiset ja livekohtaamisiin panostamiset olivat saaneet rinnalleen totaalistopin somelle: tilejä lähti poistoon ja koko elämä luvattiin siirtää takaisin offlineen.
Someähkystä ja jopa siihen liittyvästä riippuvuudesta on puhuttu jo pidemmän aikaa, ja viime aikoina mukaan ovat hypänneet myös ennustukset esimerkiksi Facebookin hiipumisesta.
Tilastokeskuksen joulukuussa 2018 julkaisemassa väestön tieto- ja viestintätekniikan tutkimuksessa kävi ilmi, että alle 35-vuotiaiden kohdalla sosiaalisen median käyttö oli jopa hieman vähentynyt vuodesta 2017.
Toki nuoret edelleen ovat suurin somen käyttäjäryhmä ja heidät onkin perinteisesti nähty some- ja vaikuttajamarkkinoinnin pääkohderyhmänä. Tätä vanhempien kohderyhmien kohdalla käyttö oli puolestaan kasvanut.
Somecon Sosiaalinen media Suomessa 2019 -raportissa asiantuntijat väläyttelivätkin vuoden trendeiksi digitaalisen hyvinvoinnin, järkevän somenkulutuksen ja some suursiivouksen kaltaisia teemoja: tykkäyksiä ja omaa aikaa ollaan valmiita uhraamaan niille brändeille, jotka tarjoavat seuraajilleen arvoa ja oikeasti kiinnostavaa sisältöä.
Vaikuttamismahdollisuuksien ja sisältötyyppien monipuolistumisella on myös kääntöpuolensa: harva haluaa käyttää aikaansa esimerkiksi katselemalla täysin yhdentekeviä Instagram Storyja, vaan tilin seuraamisen lopettaminen on entistä huolettomampi ratkaisu – etenkin jos kyseessä on yritys, johon ei ole minkäänlaista tunnesidettä.
Somesta halutaan luoda täysin omannäköinen paikka, jossa ei ole tilaa aikasyöpöille, negatiivisille viboille tai riidanhaastajille.
Mitä tämä tarkoittaa vaikuttajamarkkinoinnin näkökulmasta? Ainakin sitä, että yhteistöiden laatu on todella syytä ottaa suurennuslasin alle viimeistään nyt. Somesta luopuneita perinteiset yhteistyöpostaukset eivät enää tavoita, mutta suurin osa väestöstä viihtyy yhä sosiaalisessa mediassa ja haluaa käyttää vähäisen aikansa yhä paremmin. Kun kännyköiden sovellukset on valjastettu tarkkailemaan somessa vietettyä aikaa ja ilmoitukset uusista tapahtumista on otettu pois päältä, selvää algoritmien viidakossa vain tuottamalla aidosti kiinnostavaa sisältöä ja jakelemalla sitä oikeiden henkilöiden kautta.
Vaikuttajien käyttö markkinoinnin voimavarana tarjoaa samaistumiskohteen ja aidon suhteen seuraajiinsa – ja tätä kautta myös edustamaansa brändiin.
Henkilöitä, joihin meillä on olemassaoleva suhde, haluamme seurata jatkossakin.
Niin yritysten kuin vaikuttajien koetaan olevan vastuussa seuraajilleen julkaisemastaan materiaalista, ja pinnalla on etenkin se, missä kulkee aidon sisällön ja optimoidun sisällön raja. Rosoisuutta ja elämänmakuisuutta kaivataan ja kiiltokuvat puhuttelevat yhä harvempia, mutta toisaalta sisällöiltä vaaditaan kiinnostavuutta ja laadukkuutta. Tämä pätee niin yksityishenkilöihin kuin yrityksiinkin.
Harvan elämään mahtuu koko ajan pelkästään kiinnostavia ja erikoisia tapahtumia päivä toisensa jälkeen.
Ratkaisevaksi nouseekin taito tehdä arkipäiväisestä kiinnostavaa, mieleenpainuvaa ja massasta erottuvaa. Hajuton ja mauton, kaikille sopiva mainonta ei innosta seuraajia eikä ole heidän antamansa ajan ja vaivan arvoista.
Vaikuttajayhteistöitä suunniteltaessa vastuuta kannattaakin antaa vaikuttajille itselleen, sillä he ovat yhteydessä kohderyhmäänsä päivittäin ja tietävät parhaiten, miten herättää positiivinen reaktio.
PING Helsingin Matchmakerit ovat mielellään apunasi oikeiden vaikuttajien löytämisessä ja tuloksellisen vaikuttajayhteistyön suunnittelussa.
Elina Mikkonen
Elina Mikkonen työskentelee PING Helsingissä Heart of PING Helsinkinä. Elina suhtautuu intohimolla tanssimiseen ja juustoihin, ja tuntee olonsa kotoisaksi meren äärellä.
info@pinghelsinki.fi
+358 40 414 7076
Poikkea PING Galleriaan: Sofiankatu 8, Helsinki
Tilaa uutiskirje →