Miksi somevaikuttajan pitäisi kiinnostua faktoista? Vinkit vastuulliselle vaikuttajalle

Tänä päivänä kuka tahansa voi olla media. Omiin somekanaviin voi jakaa mitä tahansa, vaikka koko maailmalle. 

Rakennettuaan somekanaviinsa sitoutuneen yleisön, voidaan sisällöntuottajaa hyvällä syyllä kutsua somevaikuttajaksi. Samalla kun yleisön määrä kasvaa, kasvaa myös vastuu siitä, minkälaista sisältöä seuraajilleen oikein jakaa. 

Somevaikuttajat ovat tämän päivän julkkiksia ja esikuvia siinä, missä urheilijat tai leffatähdet. Suomessakin suosituimmat vaikuttajat tavoittavat jo yhtä suuria yleisöjä, kuin monet perinteiset mediat ja kansainvälisesti puhutaan usein jopa miljoonayleisöistä.

Tutkimustenkin mukaan somevaikuttajilla on paljon vaikutusvaltaa erityisesti nuoriin, niin arjen valinnoissa kuin esimerkiksi ilmastonmuutokseen, vaaleihin tai ammatinvalintaan liittyvissä päätöksissä. Monelle tuttu somevaikuttaja on kuin kaveri, johon voidaan samaistua ja jonka mielipiteisiin ja suosituksiin luotetaan. 

”Tutkimus on osoittanut, että nuoret uskovat ennemmin vaikka tubettajalta saamaansa terveystietoon kuin opettajansa tai vanhempansa kautta kuulemaansa tietoon. Tämä tietysti korostaa sitä, minkälainen vaikutus ja sitä myöten valta tubettajilla on suhteessa heitä seuraaviin nuoriin.”

Sonja Hernesniemi, toiminnanjohtaja, Mediakasvatusseura

Somevaikuttajilla on erityisen tärkeä rooli luotettavan tiedon jakajina ja disinformaation leviämisen estäjinä. Luotettavuus on somevaikuttajan tärkein voimavara, sillä jos yleisön luottamuksen menettää, menettää myös uskottavuuden ja vaikutusvallan.

Somessa tieto leviää nopeammin kuin koskaan – virheellisen tiedon leviäminen numeroina

Sosiaalisessa mediassa sisällöt leviävät ennennäkemättömällä nopeudella, olivat ne totta tai ei. Virheellinen tieto leviää verkossa jopa nopeammin kuin todenmukainen tieto. 

Tämä johtuu siitä, että virheellinen tieto on suunniteltu vetoamaan tunteisiimme ja vahvistamaan ennakkoluulojamme. Haluamme vastaanottaa ja levittää sisältöjä, jotka vastaavat omaa maailmankuvaamme ja vahvistavat sitä. 

Viime syksynä tekemämme kyselyn mukaan vaikuttajat tuntevat olevansa vastuussa jakamansa tiedon oikeellisuudesta. Silti, jopa neljäsosa heistä myöntää jakaneensa somessa sisältöä tutustumatta siihen ensin. 

 83%  vaikuttajista uskoo, että somevaikuttajat jakavat virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa

Lähde: Somevaikuttajien vastuu ja rooli disinformaation torjujina. Mediapooli 2018

Valtaosa sosiaalisessa mediassa jaetuista sisällöistä jaetaan pelkän otsikon perusteella. Esimerkiksi Twitterissä noin 60 prosenttia käyttäjistä lukee jutusta vain otsikon ennen sen jakamista. Somessa on siis hyvä muistaa mediakriittisyys – lähtökohtaisesti kaikkeen tietoon kannattaa suhtautua varauksella.

Facebookissa  70 %  käyttäjistä lukee tieteelliseltä näyttävästä artikkelista vain otsikon ennen sen jakamista.

Lähde: Sisältösekaannuksen selviytymisopas, Tampereen yliopisto 2020

Disinformaation muodoista ja somevaikuttajien roolista virheellisen tiedon leviämisen estäjinä keskustellaan myös Mediapoolin Feikkiä vai faktaa -podcastissa. Podcastin ensimmäisessä jaksossa Inna-Pirjetta Lahden vieraana ovat hyvinvointiyrittäjä ja mielipidevaikuttaja Karita Tykkä sekä bloggaaja ja sisällöntuottaja Sara Vanninen.

Jaksossa Karita ja Sara jakavat omat vinkkinsä vaikuttajille, kuinka toimia vastuullisemmin sosiaalisessa mediassa. Kuuntele jakso kokonaisuudessaan täältä.

Karitan ja Saran vinkit vastuulliselle vaikuttajalle:

    1. Tee tutkimustyösi tarkkaan, myös kun kyse on kaupallisesta yhteistyöstä. Kaikkeen tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti. Kuka tietoa toimittaa ja minkälaisia tarkoitusperiä sen taustalla on? Jos et pysty varmistumaan sisällön luotettavuudesta, älä jaa sitä. 
    2. Tarkista faktat luotettavalta taholta, kuten tiedelaitokselta tai tutkimusorganisaatiolta.
    3. Erota selkeästi, mikä on omaa mielipidettäsi ja omaa kokemustasi
    4. Valitse yhteistyökumppanisi huolella. Älä tee yhteistyötä yrityksen kanssa, jos et voi seistä sen tai sen tuotteiden takana.
    5. Älä jaa tai kommentoi mitään pelkän otsikon perusteella, vaan tutustu myös alkuperäiseen sisältöön.
    6. Muista mediakriittisyys. Tarkastele sisältöjä aina kriittisesti.
    7. Listaa omat arvosi ja peilaa omaa tekemistäsi niiden kautta.
    8. Muista, että kritiikki ja rakentava keskustelu kehittävät myös itseäsi. Ole avoin myös muiden mielipiteille ja valmis muuttamaan omaa näkökulmaasi.
    9. Tunnista omat ennakkokäsityksesi. Ihminen omaksuu helpommin sellaista tietoa, joka vahvistaa hänen ennakkokäsityksiään ja maailmankuvaansa.

Tutustu myös Mediapoolin Feikkiä vai faktaa – Luotettavan somevaikuttajan käsikirjaan, joka tarjoaa työkaluja ja toimintatapoja virheellisen tiedon tunnistamiseen, faktojen tarkistamiseen sekä luotettavuuden rakentamiseen. Käsikirja on kaikille avoin ja ilmainen, ja se löytyy osoitteesta somekäsikirja.fi

Järjestimme aiheesta myös webinaarin yhteistyössä Mediapoolin ja Valtioneuvoston kanssa. Webinaarin tallenteen voi katsoa täällä.

About the author

PING Helsinki on vaikuttajamediatoimisto, joka tuo yhteen vaikuttajat eri kanavista ja kaikilta toimialoilta. PING Helsingin kautta vaikuttajayhteistyön suunnittelu on helppoa ja tuloksellista olipa kysymys H2H Strategiasta, vaikuttaja-analyysista, kampanjasta, konseptoinnista, kilpailusta tai elämyksistä. PING Helsinki pitää yllä kaikille avointa somevaikuttajien eettistä koodistoa ja tekee jatkuvaa vaikuttajamarkkinoinnin tutkimusta.