Kaupallisten yhteistöiden merkitsemisen ympärillä pyörii paljon kuumaa keskustelua tälläkin hetkellä. Vaikuttajamarkkinoinnin alaa on jo tunnetusti hiertänyt pitkään yhtenäisten pelisääntöjen ja ohjeistuksen puuttuminen. Usein jopa pelko “entäs jos mokaan?” saa vaikuttajat vähentämään tai jopa lopettamaan kokonaan sisällöntuotannon. Tämä on kurjaa sekä vaikuttajan mutta myös mainostajan kannalta, sillä lopettaminen hidastaa mainostajien uuden markkinointitavan kehittämistä.
Somessa liikkuu paljon selkeästi väärin merkittyjä yhteistyöpostauksia. Lisäksi monet ovat siinä uskossa, että on ok aloittaa yhteistyöpostausteksti tavallisella lauseella ja jatkaa sen jälkeen vasta kaupallisen yhteistyön ilmoittamiseen. PING Helsinki pyrkii helpottamaan sekä mainostajien että vaikuttajien työtä kaikessa toiminnassaan ja on koonnut Kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen viimeisimmän ohjeistuksen selkeäksi koodistoksi sivulle pingethics.fi. Ottamalla kaikille avoimen, maksuttoman koodiston käyttöön ja/tai velvoittamalla yhteistyökumppaneita koodin käyttöönottoon, voi varmistua ainakin karkeimpien mokien karikoilta. Mainostajille ja markkinoijille suunnattu koodisto löytyy täältä ja vaikuttajille tehty koodisto tästä.
Kuluttajasuojalakiin nojaavan KKV:n ohjeistuksen mukaan mainonnan on oltava tunnistettavaa kanavasta ja toteutustavasta riippumatta, jotta kuluttajalle on selkeää, milloin on kyse kaupallisesta vaikuttamisesta. Tämän hetkisen ohjeistuksen mukaan tulee merkintä kaupallisuudesta sijoittaa heti sisällön alkuun selkeällä ilmaisulla, ”kaupallinen yhteistyö”, joka on helposti tunnistettavissa kaupalliseksi sisällöksi. Lisäksi merkinnässä tulee näkyä, kenen kanssa kaupallinen sisältö on toteutettu. Ohjeistus koskee myös ansaittua vaikuttajayhteistyötä kuten PR-lahjoja, saatuja tuotteita ja tilaisuuksia.
Oletko innokas sisällöntuottaja ja haluaisit kaupallistaa somekanavasi, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Mietityttääkö alan lainsäädäntö, mediakortin tekeminen tai sopimusasiat? Entä kuinka lähestyä mielenkiintoista yritystä yhteistyömielessä?
Tämä vaikuttajamarkkinoinnin työkalupakki on täydellinen apuväline juuri sinulle!
Tarkkaa käsitettä sille ”kuka on vaikuttaja” ei ole. Onko urheilija tai julkisuuden henkilö vaikuttaja siinä, missä tubettaja tai bloggaaja? Kaikki heistä vaikuttavat toiminnallaan kohdeyleisöönsä sosiaalisessa mediassa kanavasta riippumatta, joten yhteisiä pelisääntöjä tulisi soveltaa kaikille, ei vain pienelle, marginaaliselle joukolle. Nykypäivän digimaailmassa on kenellä tahansa mahdollisuus vaikuttaa.
Viraaliksi muuttuva julkaisu voi tavoittaa miljoonayleisön, joten alan vaikutusvaltaa ei voi väheksyä. Määritelmää ei myöskään ole olemassa sille, mikä voidaan määritellä yrityksen ja vaikuttajan välillä sopimukseksi yhteistyöstä. Onko se kirjallinen sopiminen yhteistyön ja näkyvyyden sisällöstä, vai voidaanko sopimukseksi rinnastaa myös vaikuttajan ilmoitus siitä, että haluaa vastikkeettomasti antaa tuotteelle näkyvyyttä?
Markkinoinnin alaa säätelevän Mainonnan eettisen neuvoston vastaanottamista lausuntopyynnöistä jo kolmasosa koskee vaikuttajamarkkinointia. Eikä suunta ole vähenemään päin – päinvastoin. Tästä huolimatta ei MEN:in päätöksenteossa ole mukana ainuttakaan vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei lausuntojen arvioinnissa kyetä tällä hetkellä ottamaan huomioon tiettyjä juuri vaikuttajamarkkinointiin liittyviä normeja ja käytäntöjä, vaan tapauksia on käsitelty perinteisemmän median näkökulmasta
MEN:in laatimien huomautusten joukossa on esimerkiksi tapaus, jossa sovituksi yhteistyöksi on rinnastettu tilanne, jossa vaikuttaja on vastikkeetta suositellut ja antanut näkyvyyttä sosiaalisen median kanavassaan tuotteelle, jonka on kokenut itse hyödylliseksi. Mihin tämä voi johtaa vilpittömien suositusten ja käyttökokemusten suhteen?
Kaikkien alalla toimivien tai vaikuttajamarkkinoinnin parissa työskentelevien on osattava soveltaa olemassa olevia ohjeistuksia voimassaolevien KKV:n suositusten mukaisesti. Viime kädessä markkinoija on aina vastuussa kaupallisen sisällön oikeaoppisesta merkitsemisestä. Toimintaketjussa on jokaisella vastuu toimia oikein ja vallitsevien ohjeistusten mukaan, mutta myös yritysten on yhä tärkeämpää olla perillä alan keskustelusta ja kyettävä asianmukaisesti ohjeistamaan vaikuttajia oikeaoppisissa merkitsemistavoissa.
Tilannetta hankaloittaa se, että markkinoinnin eri osa-alueita ohjaavat eri säännöt ja ohjeistukset, vaikka mainonta kuluttajan silmin usein niputtuu yhdeksi ja samaksi. Tavallinen kuluttaja osaa harvemmin tehdä pesäeroa televisiossa näkyvän tuotesijoittelun, urheilijan sponsorinäkyvyyden tai sosiaalisen median brändilähettilyyden välillä. Silti näitäkin ohjaavat erilaiset säännönmukaisuudet.
Markkinointialalla kiire ja nopeatempoisuus ovat normeja. Sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme pelisääntöjä, jotka ovat kiinni nykypäivässä ja ennen kaikkea yhdenmukaisia ja helposti sovellettavissa markkinoinnin ammattilaisten jokapäiväisessä työssä. Yhtenäiset toimintatavat syntyvät avoimuuden, luottamuksen ja yhteisen tekemisen avulla.
Mainonta muuttaa muotoaan jatkuvasti, joten myös mainonnan säännöstön tulisi päivittyä nykypäivään ja koskemaan monikanavaista mainontaa yhdenvertaisesti? Ammattivaikuttajat toimivat usein omilla kasvoillaan, jolloin yhteisten toimintamallien ja sääntöjen mukaan toimiminen on päivänselvää. Kuka nyt tahtoisi ottaa osakseen mahdollisen brändiriskin, joka pahimmassa tapauksessa voi aiheuttaa yksityisyrittäjälle uskottavuuden menettämisen lisäksi myös taloudellista haittaa? Yritykset ja markkinoijat: Luottakaa vaikuttajiin, me kaikki tahdomme tehdä asiat oikein ja edistää alan läpinäkyvyyttä.