Merkityksellä menestykseen - vaikuttavuusviestintä somessa 22.1.2025 Ilmoittaudu webinaariin nyt! →

Feikkiä vai faktaa? Kalenterikarjun vinkit luotettavuuden rakentamiseen

Erityisesti viime aikoina somevaikuttajien yhteiskunnallinen rooli ja vastuu on noussut vahvasti esille. Nyt jos koskaan oman esimerkin näyttäminen on tärkeää, ja kaikkien meidän arvot punnitaan. Somevaikuttajat ovat ison suurennuslasin alla, millaista viestiä he välittävät ja millaista esimerkkiä he seuraajilleen näyttävät.

Somevaikuttajien yhteiskunnallisesta roolista ja luotettavuudesta keskustellaan myös Feikkiä vai faktaa -podcastissa. Podcastin kolmannessa jaksossa Inna-Pirjetta Lahden vieraana on Kalenterikarju -kanavistaan tunnettu kestävän kehityksen puolestapuhuja ja kirjailija Mikko Toiviainen. Tähän artikkeliin olemme koonneet jaksosta Mikon vinkit luotettavuuden rakentamiseen.

Miksi somevaikuttajien pitäisi välittää virheellisen tiedon leviämisestä?

Myös Mikko on törmännyt virheelliseen tietoon somessa ja myöntää, että on saattanut itsekin joskus vahingossa jakaa virheellistä tietoa. Sosiaalisessa mediassa sisältöä tuupataan joka suunnasta hurjalla tahdilla, ja siellä toimivilta vaaditaan paitsi reaktionopeutta myös tarkkuutta. Kuka ehtii jakaa viimeisimmän uutisen tai kiinnostavan oivalluksen ensimmäisenä – toisaalta mikä on tiedon alkuperä ja onhan se varmasti paikkansa pitävä?

Feikkiuutisten tai muiden virheellisten sisältöjen leviämisellä voi olla merkittäviä seurauksia, varsinkin, jos kyseessä on esimerkiksi terveyteen, ilmastonmuutokseen tai politiikkaan liittyvät päätökset. Kaikkien somessa liikkuvien, mutta erityisesti laajoja yleisöjä tavoittavien somevaikuttajien, tulisi kiinnittää huomiota tiedon luotettavuuteen. Vaikuttajiin muodostuu usein läheinen, kaverillinenkin suhde, jolloin sisällön paikkansapitävyyttä ei välttämättä osaa epäillä.

”Virheellisellä tiedolla voi olla vähäisiä vaikutuksia tai sitten sillä voi olla suorastaan dramaattisia seurauksia. Valeuutiset voivat vaikuttaa ihmisten äänestyspäätöksiin, jotka taas vaikuttavat siihen, ketkä meidän yhteisistä asioistamme päättävät. Virheelliset terveysväittämät taas saattavat vaarantaa hyvinvointimme, tai pahimmassa tapauksessa jopa henkemme, jos uskomme suositun somevaikuttajan väitteen, että hengenvaarallinen allergia voi parantua mielen harjoitusten voimalla.” Arna Grym, Luotettavan somevaikuttajan käsikirja

Lähtökohtaisesti kaikkeen tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti, niin somesisältöihin, mutta myös perinteiseen uutismediaan. Vaikka uutismedia syntyy journalistisen prosessin tuloksena, voi mukaan eksyä myös virheellistä tietoa.

Disinformaation tunnistaminen voi kuitenkin olla joskus hyvinkin hankalaa. Teknologian kehityksen myötä kuka tahansa voi tehdä melko todenmukaisia video- ja kuvamanipulaatioita ilmaisilla puhelinsovelluksilla. Deepfaket eli videot, joissa tekoälyn avulla ihmiset voidaan muokata sanomaan tai tekemään mitä tahansa, ovat jo merkittävä ongelma sosiaalisessa mediassa. 

Kalenterikarjun vinkit luotettavuuden rakentamiseen:

  1. 3 sekunnin sääntö estää hätiköityjä päätöksiä: Ennen kuin jaat mitään, käytä ainakin 3 sekuntia ja tutustu sisältöön tarkemmin. Älä jaa pelkän otsikon perusteella, vaan klikkaa sisältö auki.
  2. Tarkista faktat. Seuraa tietoa sen alkulähteelle, mistä tieto on peräisin? Etsi tarvittaessa toinen lähde tai kolmaskin.
  3. Erota selkeästi omat mielipiteesi faktoista. 
  4. Mieti tarkkaan omia arvojasi. Mitä haluat sisällöilläsi edustaa ja mitä et? Millaisten yritysten kanssa teet yhteistyötä, minkälaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistut? Muista, että kaikella toiminnallasi on merkitystä.
  5. Ole rohkea. On tärkeää nostaa esille myös vaikeita, arkojakin aiheita. Jos keskustelua ei käydä eikä luotettavaa, faktoihin perustuvaa tietoa jaeta, jää enemmän tilaa disinformaatiolle.

 

Somevaikuttajien yhteiskunnallisesta roolista keskustellaan myös 9.6. järjestettävässä PING Webinaarissa klo 9-11. Webinaarissa julkaisemme tänä keväänä tehdyn, Media-alan tutkimussäätiön rahoittaman kuluttajatutkimuksen tulokset: Missä kanavissa vaikuttajia seurataan, mitkä teemat suomalaisia kuluttajia kiinnostavat ja minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia somevaikuttajilla on?

Lisäksi kuulemme ajankohtaisia esimerkkejä siitä, kuinka somevaikuttajien avulla on onnistuneesti tuotu esiin yhteiskunnallisia teemoja ja herätetty keskustelua niin somessa kuin sen ulkopuolellakin. Ilmoittaudu mukaan täällä!

 

Feikkiä vai faktaa – luotettavan somevaikuttajan käsikirja on kaikille sosiaalisen median sisällöntuottajille tarkoitettu opas, joka tarjoaa konkreettisia vinkkejä faktojen tarkistamiseen, virheellisen tiedon tunnistamiseen ja luotettavuuden rakentamiseen. Tutustu oppaaseen osoitteessa somekäsikirja.fi

Feikkiä vai faktaa -podcastissa keskustellaan somevaikuttajien vastuusta ja vapaudesta tuttujen somevaikuttajien kanssa. Podcast-vieraina kuullaan Mikko Toiviaisen lisäksi Noora Shingler, Konsta Linkola, Sara Vanninen sekä Karita Tykkä. Kuuntele jaksot täällä.

Lue myös Karita Tykän ja Sara Vannisen jakson pohjalta kirjoittamamme artikkeli: Miksi somevaikuttajan pitäisi kiinnostua faktoista? Vinkit vastuulliselle vaikuttajalle

 

PING Helsinki

    Minua kiinnostaa: