Parempi työelämä on säännöllisiä, strategian mukaisia tekoja. Kun ihminen voi hyvin, hän tekee työnsä hyvin. Se näkyy yrityksesi tuloksessa. Työntekoa kehittämällä parannat yrityksesi tuottavuutta. Siksi sinun kannattaa huolehtia niin omasta kuin työntekijöidesi hyvinvoinnistasi. Ilmarisen Parempaa työelämää -palvelu opastaa sinut kohti parempaa työkykyä.
Haastattelimme Katja Atsaria työelämämurroksesta. Katja toimii modernin, dynaamisen työelämän airueena Ilmarisella ja vetää asiakkaiden kanssa yhdessä tehtävää innovaatioprosessi Wauhdittamoa. Hän työskentelee työhyvinvoinnissa yritysvalmentajana ja on mm. mukana Ilmarisen ja Sitran Tulevaisuuden Työpaikka -hankkeessa.
Kukaanhan ei tiedä tarkasti mitä tuleman pitää, mutta se tiedetään, että työpaikat uudistuvat van ihmisten avulla. Työ muuttuu entistä enemmän oppimisintensiiviseksi ja toisilta oppimiseksi, johon tarvitaan kohtaamisia ja verkostoja, suunniteltuja ja suunnittelemattomia törmäytyksiä. Yhdessä tekeminen kasvaa muun muassa siten, että erilaiset poikkitieteelliset tiimit työskentelevät yhdessä, sidosryhmät työskentelevät yhdessä, asiakkaiden, palvelujen tarjoajien, sekä toimittajien roolit hälvenevät. Myös erilaiset nopeasti toteutettavat projektiluonteiset työt lisääntyvät. Tämä asettaa erilaisia vaatimuksia vuorovaikutukselle, kuten rehelliselle keskustelulle, eri mieltä olemiselle ja palautetaidoille. Voidaan ehkä puhua seuraavalle tasolle nousevasta vuorovaikutuksesta.
Ilmarinenkin muuttuu kuten muutkin työpaikat ja tässä olemme jo ottaneet isoja ainutlaatuisia askeleita. Kehitämme palveluitamme yhdessä asiakkaiden kanssa ja nopeammalla syklillä kuin aikaisemmin, ohjaamme myös erilaisista taustoista tulevat ihmiset tiimityöhön, jotta diversiteettiä voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.
Työnantajan rooli on varmistaa työn sujuminen, joka johtaa tuottavuuteen ja sitä kautta menestymiseen. Työpaikoilla olevat vanhat rakenteet eivät usein tue modernin työelämän vaatimaa tekemistä vaan jopa jarruttavat työn sujumista. Muun muassa tavoitteet ovat monesti sidotut toiminto-/siilokohtaisiksi tai uuden oppimiselle ei ole varattu riittävää väljyyttä. Usein johtaminenkaan ei ohjaa laajempaan vastuunottoon tai yhteistyöhön muiden kanssa.
Hyvin harva tulee tekemään elämänsä aikana enää yhden uran, saati sitten olemaan koko työuraa yhden työnantajan palveluksessa. Tyypillisempää näyttää olevan monet työurat eri työnantajilla, välissä ollen eri pituisia jaksoja uudelleen koulutusta tai esimerkiksi yksityisyrittäjyyttä. Monet ihmiset ovat jo nyt useissa hyvinkin erilaisissa projekteissa samanaikaisesti, joissa yhdessä rooli voi olla asiantuntijarooli, toisessa johtaja ja kolmannessa asiakas.
Jokaiselle tulisi luoda tavoite uuden oppimiselle ja tavoitetta tulisi tarkastella samoin kuin muidenkin tavoitteiden saavuttamista. Jokainen tulisi myös vastuuttaa jakamaan osaamistaan ja opettamaan muita. Näin työnantaja voisi varmistaa, että työntekijät pysyvät kilpailukykyisinä ja sitä kautta pystyvät tarjoamaan parasta osaamista kyseisellä alalla. Työntekijät taas investoivat osaamisensa työnantajalle eikä ole yhdentekevää, miten sijoitettu investointi kasvaa työsuhteen aikana. Osaamisen kasvattaminen ja uuden oppiminen ovat asioita, joissa kaikki osapuolet voittavat varmasti.
Lisäisin radikaalisti vuorovaikutusta, jolloin saataisiin väistämättä uutta ajattelua ja sitä kautta oppia. Näin myös työn mielekkyys kasvaisi.
Työelämän laatu on sama kuin työn sujuvuus. Työelämän laatua kasvattamalla ihmiset voivat paremmin, ovat motivoituneempia, viihtyvät ja tekevät parempaa tulosta. Tämä näkyy suoraan mm. kulujen pienentymisenä esimerkiksi sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden pienentymisinä, mutta myös tehollisen työajan kasvuna, jolloin samassa ajassa tehdään enemmän kun sählääminen työpaikoilla vähenee. Tehollisen työajan kasvu tuottaakin suurempia rahallisia tuloksia kuin suorien kulujen pienentyminen. Kaikkia näitä voidaan ja tulisikin tarkastella tunnuslukujen valossa.
Tee tästä Ilmarisen Future Score -testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään.