22.11. järjestetyssä Sodan jäljet somessa -webinaarissa yhdessä Mediapoolin kanssa käsiteltiin Ukrainan sotaa sekä sen eri vaikutuksia somessa. Ukrainan sotatilanne puhututtaa eri medioissa, jolloin sen vaikutuksilta on lähes mahdotonta välttyä. Kun sota valtaa myös sosiaalisen median, keskustelukulttuuri usein kärjistyy, vaikuttamisyrityksiä tehdään niin Venäjän kuin Ukrainan toimesta ja virheellistä tietoa sodasta alkaa levitä. Miten siis kaiken tämän keskellä voi somessa toimia vastuullisesti, välttää virheellisen tiedon leviäminen sekä luoda toivoa ympärillemme? Lue asiantuntijoiden vinkit sodan käsittelyyn sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalisella medialla on suuri merkitys sodan käynnissä. Se, mitä somessa puhutaan, vaikuttaa niin kansalaismielipiteeseen kuin päättäjiinkin. Tosin dis- ja misinformaatio hämärtävät Ukrainan sodan kuvaa ja vaikeuttavat siten faktapohjaisen tiedon keräämistä, sillä Venäjä sekä Ukraina tuottavat molemmat propagandaa omista lähtökohdistaan.
Somessa liikkuu kaikenlaista informaatiota – virheellistäkin, joten on epäselvää, että mikä on totta ja mikä ei. Sosiaalisessa mediassa eri narratiivit saattavat levitä nopeallakin vauhdilla, ja niiden toistuessa nämä tarinat voivat päätyä jopa politiikan puheenaiheeksi. ”Täytyy kuitenkin muistaa, ettei virallisuus ole aina tae totuudesta, ” toteaa sota-asiantuntija Emil Kastehelmi.
Miten sitten välttää, ettei ainakaan itse jaa virheellistä tietoa somessa? ”Liika Ukrainan hehkuttaminen sen voittamattomuudesta voi lopulta olla karhunpalvelus. Jos valheellinen huhu lähtee viraaliksi, se voi pahimmillaan vaikuttaa avustuspäätöksiin. Ukraina tarvii kuitenkin tukea, ja on tärkeää nostaa näitä asioita esille. Voi ja kannattaakin nostaa esimerkiksi luotettavien uutistoimistojen artikkeleita tai postauksia omiin kanaviinsa,” Kastehelmi ohjeistaa.
”Nyt, kun omassa kotimaassa soditaan, tuntee siitä väkisinkin syyllisyyttä, kun ei ole auttamassa omaa kansaansa. Pyrin kuitenkin levittämään tietoa Ukrainan sodasta Instagramissa sekä kertomaan, miten tukea Ukrainaa ulkoa käsin,” kertoo Ranskassa asuva ukrainalainen somevaikuttaja Irena Karpa.
“Olen törmännyt somessa propagandaan. Hiljattain oli kuva sotilaasta makaamassa lumikinoksen alla ja sen väitettiin olevan Ukrainan tekosia. Loppujen lopuksi tämän todettiin olevan monen vuoden takainen kuva Venäjän sotaharjoituksista. Tällaisilla tunteita herättävillä kuvilla pyritäänkin vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja luomaan propagandaa sotatilanteesta, “ kertoo Karpa. Irena ohjeistaa kaikkia tarkastelemaan Ukrainan sotaan liittyviä julkaisuja ensin etäämmältä: ”Tarkista, onko julkaisevan tilin takana oikea ihminen, milloin tili on aktivoitu, mikä on tilin ylläpitäjän asiantuntijuus sekä yhteys aiheeseen.”
Tapahtuman yhteydessä käytiin paneelikeskustelu aiheen tiimoilta, jossa mukana olivat uutistoimisto AFP:n faktantarkistaja Anna Hollingsworth, kauppatieteiden tohtori Hanna Reinikainen, väitöskirjatutkija Nuppu Pelevina Helsingin Yliopistolta, somevaikuttaja Inari Fernández sekä Senni Jyrkiäinen Mediapoolilta. Paneelin moderaattorina toimi Markus Liimatainen YLE:ltä. Paneelissa nousi esiin, miten keskeisessä asemassa somevaikuttajat ovat konfliktin viestinnässä, sillä he voivat olla toimijoita niin sanotussa ”kognitiivisessa sodankäynnissä”.
”Huomaan, että ihmiset ovat väsyneitä seuraamaan Ukrainan tilannetta, sillä monella on tällä hetkellä itsellään taloudellisia vaikeuksia juurikin maailman tilanteen takia,” kertoo somevaikuttaja Inari Fernández. ”Somevaikuttajan näkökulmasta äänen pitäminen on rankkaa. Kannattaakin siis miettiä omia arvojaan peilaten, että mihin keskusteluihin jaksaa lähteä mukaan ja valita niin sanotusti taistelunsa,” ohjeistaa Fernández.
”Vaikuttajat voivat olla erittäin tärkeässä roolissa luotsaamassa hyvinvointia ja jaksamista,” toteaa Pelevina. ”Sota on toki aiheuttanut meillä energiakriisin, mikä vaikuttaa meidän jokaisen arkeen. Tarvitsemmekin arjen kriisikestävyyttä ja siinä somevaikuttajilla on tärkeä rooli. Kriisien käsittely voi olla jotain muutakin, kuin sodasta puhumista. Voi vaikkapa jakaa vinkkejä, miten valmistaa ruokaa viidellä eurolla” , kannustaa Reinikainen.
Joskus voi olla vaikeaa arvioida, mikä somessa vastaan tuleva tieto on luotettavaa ja mikä ei. ”Somessa leviävät tiedot voivat olla hyvin monimutkaisia, joten yksittäisellä vaikuttajalla tuskin on resursseja tarkistaa ihan kaikkea. Olisikin hyödyllistä tarjota tällaista osaamista faktan tarkistuksen suhteen vaikuttajille,” kommentoi AFP:n faktantarkistaja Anna Hollingsworth. ”Tästä syystä onkin haluttu antaa työkaluja vaikuttajien työn tueksi, jotta arjen tekeminen ei tuntuisi niin yksinäiseltä. Esimerkkinä tästä on Feikkiä vai faktaa -somekäsikirja, jota vaikuttajat voivat käyttää apunaan” täydentää Jyrkiäinen.
Etkö päässyt paikan päälle? Ei hätää, katso webinaari kokonaisuudessaan täältä.