Inhimillinen viestintä on aitoa vuorovaikutusta

Ihmislähtöisessä päätöksenteossa ja viestinnässä kuunnellaan ihmisiä jIhmislähtöisessä päätöksenteossa ja viestinnässä kuunnellaan ihmisiä ja tehdään kuunteleminen ja aito kiinnostus näkyväksi. Somekanavat tarjoavat sekä kuunteluun että kiinnostuksen osoittamiseen monipuolisen mahdollisuuden.Somekanavat tarjoavat sekä kuunteluun että kiinnostuksen osoittamiseen monipuolisen mahdollisuuden. Lähes kaikki suurimmat somevaikuttajat ovat rakentaneet luottamuksen oman yleisönsä kanssa nimenomaan aktiivisen keskustelun myötä, ja usein vaikuttajan valtaa ja vaikuttavuutta osoittaakin seuraajamäärää osuvammin kommenteista, tallennuksista ja reaktioista koostuva sitoutumisaste (engagement).

Somessa korostuu viestinnän pehmeät keinot ja visuaalisuus

Viestinnän inhimillistämisessä ratkaisut ja toimintamallit on tärkeää tuoda mahdollisimman konkreettisina lähelle ihmisten elämää esimerkiksi kohderyhmälle luotettavien somevaikuttajien kautta ja kanavissa. Some ja muut mediat eivät ole erillisiä vaan toimivat symbioosissa. Luemme uutisista ilmastokriisistä ja tietoisuutemme lisääntyy, mutta käytökseemme vaikuttaa enemmän tutun somevaikuttajan vaatteiden korjaamiseen keskittyvä parsimislive, jossa kannustetaan konkreettisiin tekoihin oman hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Samanlaista palautetta ovat antaneet koronaviestintää seuranneet somen käyttäjät: ”Kuulin rajoituksista uutisista mutta ymmärsin, mitä tilanne minun omalta käyttäytymiseltäni vaatii, kun seuraamani somevaikuttaja kertoi, miten hänen arkensa muuttui.”

Myös yritysten ja organisaatioiden tulisi keskittyä siihen, miten viesteistä saisi energisoivia ja innostavia. Perinteisen median kautta viestittäessä on totuttu selkeyteen ja kylmiin faktoihin, mutta sosiaalisessa mediassa tulisi käyttää mahdollisimman pehmeitä keinoja ja helposti ymmärrettävää kieltä. Kaiken kaikkiaan organisaatioilla on käytössään valtavasti dataa ja tutkimustietoa, jota kannattaa hyödyntää kaikissa kanavissa mahdollisimman monipuolisesti ja selkeästi. Myös visuaalisuuteen ja liikkuvaan kuvan käyttöön on somessa panostettava.

Julkishallinnon organisaatioiden ja viranomaisten viestinnässä ihmislähtöisyys on tavoitteena, mutta se toteutuu käytännön tasolla vielä liian harvoin. Erityisesti tarve yhteisiin tavoitteisiin ja ihmislähtöiseen viestintään korostuu kriisitilanteissa. Tällaisesta tilanteesta koronakevät 2020 on hyvä esimerkki.

Mahdollisuus vuorovaikutteiseen kansalaiskeskusteluun on suurempi kuin koskaan

Sosiaalisessa mediassa kaikki edellä mainitut tasot vuorovaikuttavat jäsentensä kanssa. Ihmiselle tyypillistä on yhteisöllinen toiminta, johon sosiaalinen media tarjoaa valmiin alustan. Tärkeää on tehdä huolellinen suunnitelma ja toimia kanavan ja kohderyhmän ehdoilla. Ihmislähtöisyys tarkoittaa tietoon perustuvaa kohderyhmän ymmärrystä, autonomian tukea ja läpinäkyvyyttä. ”Myös arvostuksen, luottamuksen ja turvallisuuden tunteita tulisi vahvistaa, ja suunnitella toimenpiteet niiden pohjalta”, sanoo Ojanen.

Mahdollisuus vuorovaikutteiseen kansalaiskeskusteluun on suurempi kuin koskaan. Kun halutaan lisätä viestinnän luotettavuutta, on tärkeää pyrkiä vähentämään etäännyttävää viestintää, kuten vaikeita hallinnollisia, tieteellisiä tai juridisia termejä, vahvoja ”me päättäjät – te kansalaiset” -asetelmia tai kaukana tavallisen kansalaisen arjesta olevia esimerkkejä. Samojen periaatteiden mukaan julkishallinnon viestintää on toki kehitetty ennen somevaikuttajien aikakauttakin.

Sosiaalinen media on avannut maailman monenkeskiselle, kaksisuuntaiselle keskustelulle: viestit kulkevat samanaikaisesti useiden henkilöiden kesken dialogisesti molempiin suuntiin. Aiemmin tällainen monenkeskinen vuorovaikutus on rajoittunut fyysisiin tapaamisiin, joihin osanottajien on pitänyt hankkiutua paikalle.

Kiinnostavaksi tilanne muodostuu, kun viestinnän kertojaksi otetaan organisaation ulkopuolinen toimija, kohderyhmän kanssa jatkuvassa vuorovaikutuksessa oleva somevaikuttaja. Viime vuosina tehty tutkimus osoittaa, että somevaikuttajien luomat dialogiset foorumit voivat olla varteenotettavia alustoja yhteiskunnalliselle keskustelulle ja että somevaikuttajien luomat yhteisöt toimivat myös poliittisen keskustelun alustoina.

Haluatko lukea lisää maailman muuttamisesta somessa? Tutustu ja osta Muuta maailmaa somessa – Hyväntekijän käsikirja nyt niin saat alekoodilla MUUTAMAA 20% alennusta.

Onko teidän organisaationne hyödyntänyt sosiaalisen median vaikuttajia viestinnän inhimillistämisessä? Jos haluat pohtia mahdollisuuksia yhteiskunnallisen viestinnän asiantuntijamme Pinja Orren kanssa, niin ota yhteyttä puh. 040 415 0413.

Artikkelin teksti on julkaistu osana Muuta maailmaa somessa – Hyväntekijän käsikirjaa (Alma Media 2022).

PING Helsinki