Somevaikuttajat mukaan torjumaan valeuutisia

Vaikuttajat torjumaan valeuutisia

PING Helsingin vaikuttajaverkosto on kutsuttu mukaan yhteistyöhön mediayhtiöiden vetämän Mediapoolin kanssa. Toive perinteisen median ja some-vaikuttajien yhteistyön aloittamisesta on tullut huoltovarmuustyötä tekevältä mediayhtiöiden verkostolta, Mediapoolilta. Pooli on osa  huoltovarmuusorganisaatiota, ja sen tehtävänä on varmistaa, että suomalaiset saavat kaikissa tilanteissa luotettavaa tietoa. Poolin valmiuspäällikön Tero Koskisen mukaan asian nostivat esiin journalistisessa mediassa työskentelevät päätoimittajat.

Päätoimittajien huolen taustalla on, että sosiaalista mediaa hyödyntäen levitetään järjestelmällisesti vääriä tietoja. Pahimmillaan ne voivat haavoittaa demokraattista maatamme, varoittaa Koskinen.

Vieraiden valtioiden mediaan suunnatuista vaikuttamisyrityksistä on räikeitä esimerkkejä, mutta osa verkossa leviävästä väärästä tiedosta on kotimaista alkuperää. Mediapoolissa nähdään, että  somevaikuttajalla voi olla merkittävä rooli valheellisen tiedon pysäyttäjinä.

Turun puukotukset ja some-postaukset

EsVuosi sitten parikymppinen turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane puukotti keittiöveitsellä Turun keskustassa kymmentä henkilöä, joista kaksi menehtyi. Tänä kesänä käräjäoikeus tuomitsi Bouananen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Koko Suomi ja iso osa maailmaakin seurasi elokuisena päivänä hetki hetkeltä Turun tapahtumia. Sanomalehdet, televisio, radio, verkkotoimitukset ja tiedotusvälineiden toimittajat tekivät työtään ja tiedot tarkistettuaan uutisoivat tapahtumista jokaisen yksityiskohdan. Pikku hiljaa alkoi syntyä tarinoita poliisin operaatiosta, puukotuksen tekijästä ja hänen motiiveistaan sekä tilanteessa uhreja auttaneista ja puukottajan hyökkäyksiä vastustaneista ihmisistä.

Samalla hetkellä kun kävi ilmi, että puukottaja on maahanmuuttaja, sosiaalinen media räjähti. Esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä syntyi erilaisia huhuja, joiden paikkansapitävyyttä kukaan ei tarkistanut. Sosiaalisessa mediassa jaettiin virheellisiä väitteitä kauppakeskusten evakuoinnista ja maahanmuuttokriittiset jakoivat ahkerasti useita valheisiin perustuvia postauksia, jotka tukivat heidän omia mielipiteitään.

Huhumylly jatkui kiivaana tapahtumien jälkeenkin ja niiden seurauksena vastuullisesti tapahtumista uutisoineita toimittajia leimattiin valehtelijoiksi ja heistä tuli aggressiivisten vihakampanjoiden kohteita. Yksi Turun Sanomien toimittaja joutui lopulta muuttamaan pois kaupungista.

Vaikka sosiaalinen media toimii yhä useammalle pääasiallisena tiedonhankinnan kanavana, luottaa Suomessa poikkeuksellisen moni edelleen perinteisten medioiden tuottamiin uutisiin. Koskisen mukaan yksi syy luottaa suomalaiseen tiedonvälitykseen on, että tiedotusvälineemme ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet yhdessä luomiinsa Julkisen sanan neuvoston eettisiin periaatteisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa uutisten luotettavuus ja puolueettomuus.

Vaikuttajalla iso vastuu

Myös valtaosa vlogaajista, blogaajista ja muista sosiaalisen median vaikuttajista haluaa toimia eettisesti ja oikein. PING Helsingin aloitteesta some-vaikuttajat ovatkin ottaneet ensiaskeleita oman eettisen koodiston rakentamisessa. Nyt koodisto halutaan laajentaa koskemaan vaikuttajien vastuuta laajemminkin.

On tärkeää, että satojatuhansia tai jopa miljoonia seuraajia tavoittavat vaikuttajat pysähtyvät edes hetkeksi miettimään mistä saamani tieto on peräisin tai mihin tämä tykkäys tai jako voi vaikuttaa, pohtii PING Helsinkiä pyörittävä Inna-Pirjetta Lahti.

Koskisen mukaan suomalaiset ovat maailman huippua kyvyssään arvioida kuinka luotettavaa verkossa leviävä tieto on. Silti osa valheellisista huhuista leviää ja antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä vääriin tietoihin perustuvia johtopäätöksistä esimerkiksi rokotusten hyödyllisyydestä, perinteisen median luotettavuudesta tai Suomeen saapuvista muukalaisista.

Journalistien niksit myös vaikuttajien käyttöön

Koskinen arvioi, että somevaikuttajien vastuun kasvaessa perinteisten tiedotusvälineiden merkitys hiipuu.

Olemmekin tulleet tilanteeseen, jossa perinteisellä medialla on opittavaa sosiaalisen median vaikuttajien kyvystä tavoittaa ja puhutella erityisesti nuorta yleisöä. Somevaikuttajat puolestaan voivat ottaa oppia perinteisen median vanhoista työkaluista, joiden avulla huolehditaan kerrotun tiedon luotettavuudesta.

Vaikuttajat ja perinteinen media  ottavat yhteistyön ensiaskeleita vaikuttajan vastuuta käsittelevässä PING Studiossa 31.10.

Artikkelin on kirjoittanut Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskinen. Kuva: Vesa Laitinen

Related posts:

About the author

PING Helsinki on vaikuttajamediatoimisto, joka tuo yhteen vaikuttajat eri kanavista ja kaikilta toimialoilta. PING Helsingin kautta vaikuttajayhteistyön suunnittelu on helppoa ja tuloksellista olipa kysymys H2H Strategiasta, vaikuttaja-analyysista, kampanjasta, konseptoinnista, kilpailusta tai elämyksistä. PING Helsinki pitää yllä kaikille avointa somevaikuttajien eettistä koodistoa ja tekee jatkuvaa vaikuttajamarkkinoinnin tutkimusta.
4 Responses
  1. Rabbe Renlund

    ”maahanmuuttokriittiset jakoivat ahkerasti useita valheisiin perustuvia postauksia, jotka tukivat heidän omia mielipiteitään.”

    Millaisia? Joku konkreettinen esimerkki olis kiva ylläri.

    Jos siis löytyy.

  2. Feisal Thomas

    Kappale alkaa sanoilla: ”Myös valtaosa vlogaajista, blogaajista ja muista sosiaalisen median vaikuttajista haluaa toimia eettisesti ja oikein”, mutta päättyy sanoihin: ”…tai Suomeen saapuvista muukalaisista.”

    Onko ”muukalainen” neutraali ilmaisu meistä maahantulijoista? Minusta se ei ole, en ole sitä koskaan käyttänyt, enkä haluaisi itsestäni sitä koskaan käytettävän. Englantiinhan se kääntyy sanoin: alien, stranger, extraterrestrial.

  3. Tero Koskinen

    Kiitos Rabbe kysymästä, tästä löytyy puukotuspäivältä paljon esimerkkejä. Tunnetuin ja merkittävin oli mm. vaikutusvaltaisen blogaajan ja poliitikon jakama valeuutinen, jossa kuvakikkailulla kyseenalaistettiin Turun Sanomien toimittajan juttu, jonka mukaan turvapaikanhakija oli auttanut puukotettuja. En koskaa jaa ns. valeuutisia, enkä ohjaa ketää valeuutissivustolle, eli tässäkään kohtaa en laita linkkiä mukaan. Toimittajaan kohdistettu someraivo räjähti näiden postausten seurauksena niin, että hänen työkoneensa tukkeutui ja teki työnteon mahdottomaksi. Tässä Turun Sanomien juttu aiheesta: http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3624764/Hallaaho+jakoi+Facebookissa+auttajaa+mustamaalaavaa+artikkelia

  4. Tero Koskinen

    Kiitos Feisal palautteestasi! Pahottelut, jos sanan ”muukalainen” käyttö kalskahti korvaasi, se ei ollut tarkoitus. Minulle se on vanha suomen kielen sana, jota mielestäni on turhaan alettu käyttää vain kielteisissä yhteyksissä, kuten ”muukalaisviha”. Usein ennakkoluulojen kohteeksi joutuvat muutkin kuin maahanmuuttajat, ja viittaankin tuossa ihmisiin, jotka koetaan vieraiksi. Itsestä ei yleensä käytetä nimitystä muukalainen, mutta jos vaikkapa vierailen tai asun toisella puolella Suomea, voin herättää huomiota puhetyylilläni ja tuntea itseni muukalaiseksi. Lastenkirjassa Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen sanaa käytetään ehkä kaikkein viattomimmassa muodossaan.

Leave a Reply