Kolme tuoretta näkökulmaa vaikuttajamarkkinointiin

Vaikuttajamarkkinointi elää nousukauttaan. PING Helsinki-verkoston artikkelisarja ja muut laadukasta sisältöä tuottavat kanavat tarjoavat rahanarvoisia vinkkejä paremman markkinoinnin tekemiseksi. Turhan toiston välttämiseksi tässä kirjoituksessa pyritään avaamaan ilmiötä ja sen hyödyntämistä kolmesta eri näkökulmasta.

Vaikuttajamarkkinoinnin on oltava mitattava osa yrityksen viestinnän ja markkinoinnin strategiaa

Kirjoitin ProComin Viestijät-blogissa kuinka mittaamisessa tärkeintä on mitattavaksi tekeminen. Mitä se tarkoittaa vaikuttajamarkkinoinnin näkökulmasta? Siinä, missä omat sisällöt, tapahtumat, sosiaalinen media tai maksettu mainonta, myös vaikuttajamarkkinointi on osa työkalupalettia.

Tärkeintä on ensin miettiä mitä yrityksen ylätason tavoitetta juuri vaikuttajilla pyritään edistämään. Kiinnostusta kuluttajien silmissä? Asiantuntijamainetta b2b-ostajien suunnalla? Suoraa myyntiä? Parempia työhakemuksia? Mikään työkalu ei toimi yksin ja oikean mittarin voi valita kun tietää mitä hakee. Jos haetaan suoraa myyntiä pelkkä tavoittavuus ei riitä, jos parannetaan mainetta, olennaista on kuinka monta kertaa kohderyhmä altistuu halutulle viestille.

Vaikuttajamarkkinointi voi tuoda tunteita peliin

Antropologiaa tutkinut tohtori ja markkinointimies Bob Deutsch tarjoaa näkökulman brändeihin Fast Company -sivustolla. Hänen mukaansa brändin ei pitäisi pyrkiä keskusteluun ihmisten kanssa vaan olla osa narratiivia jonka ihminen muodostaa itsestään.

Kun koemme jonkin olevan osa meitä, se etuaivokuoren alue, jolla määrittelemme itsemme, aktivoituu. Markkinoinnin näkökulmasta tuote solahtaa osaksi kuvaa itsestämme. Kun koemme jonkin ainoastaan kiinnostavan meitä, aktivoituu aivokuorikka-niminen alue. Kohde jää ulkopuoliseksi vaikka tunne voikin olla palkitseva.

Oikealla tavalla markkinoituja brändejä ja parhaita vaikuttajia yhdistävät kolme tunnetta – parhaimmillaan nämä vahvistavat toisiaan:

Tuttuus. Asia tuntuu välittömästi tutulta, asioita ei tarvitse aloittaa nollasta. Rauhoittaminen. Brändi ymmärtää jotain minusta ja maailmankatsomuksestani. Voin luottaa siihen.

Nämä kaksi ovat tärkeitä mutta eivät vielä riitä. Kolmas tunne on voima. Tuotteen tai brändin on tuotava jotain uutta siihen, miten näen itseni. Syntyy oivallus: ymmärrän nyt, että sen avulla voin olla vielä enemmän sitä mitä olen aina halunnut olla. Brändi vapauttaa jotain piilossa ollutta.

Hyödyntämällä yleisön tunteita vaikuttajaa kohtaan yritys voi liittää omaan brändiinsä ominaisuuksia joita ei välttämättä tavanomaisella markkinoinnilla saisi aikaiseksi.

Aina ei tarvitse käyttää ulkoisia vaikuttajia

Viime vuosisadan alkupuolelle saakka yrityksillä oli helppoa. Riitti kun työ tehtiin hyvin. Jos autokorjaamolla oli taitavia ammattimiehiä töissä tai koruseppä oli käsistään kätevä, asiakkaat olivat tyytyväisiä ja sana kiiri. Maine oli jotain, joka liittyi ammatinharjoittajaan tai käsityöläiseen henkilönä.

Sadan vuoden aikana markkinoinnin ja viestinnän keinojen määrä on räjähtänyt käsiin. Omien ammattilaisten ja asiantuntijoiden hyödyntäminen on silti edelleen alihyödynnetty resurssi.

Kuluttajien lisäksi myös yrityspäättäjät tukeutuvat verkon sisältöihin osana ostopäätöstä. Accenturen tutkimuksen mukaan 94 prosenttia b2b-päättäjistä käyttää verkkoa jossain vaiheessa ostopolkua. LinkedInin mukaan ostajat ovat viisi kertaa todennäköisemmin yhteydessä sellaiseen ammattilaiseen, joka antaa oman toimialansa näkemystä verkossa. IDC:n mukaan kolme neljästä päättäjästä tukeutuu sosiaaliseen mediaan päätöstä tehtäessä. Googlen mukaan b2b-päättäjä tarkastelee 10,4 eri lähdettä ennen ostopäätöstä.

Yrityksen asiantuntijoiden ja työntekijöiden läsnäolo ja sisällöt ovat tärkeitä. Miksi tätä keinoa ei käytetä nykyistä enemmän? Asiaa lähestytään usein toiveiden kautta, ei suunnitelmallisesti. Työtä on johdettava kuin mitä tahansa muuta strategista työtä. On määriteltävä tavoitteet ja mittarit, joilla tavoitteita seurataan. Asiantuntijoita on tuettava, autettava, koulutettava, motivoitava ja tökittävä eteenpäin.

Motivaation on oltava sisäistä. Kukaan meistä ei kehu työnantajaansa käskettynä: ei kavereille saunassa, perhejuhlissa tai sosiaalisessa mediassa. Motivaatio voi löytyä esimerkiksi omien työtehtävien tai oman uran edistämisestä. Tai siitä, että työnantaja tekee jotain sellaista, josta työntekijä voi olla aidosti ylpeä.

Työ onnistuu, kun se tehdään systemaattisesti ja strategiaan sitoen. Se epäonnistuu pyytämällä ja toivomalla parasta.

 

Related posts:

About the author

PING Helsinki on riippumaton, koko vaikuttajamarkkinoinnin toimialan yhdistävä sarja tapahtumia sekä yhteisö, jonka rikkaus on erilaisissa näkökulmissa ja niiden törmäyttämisessä.