Virtuaalitodellisuus tarjoaa markkinoijalle uuden median

Dynaaminen virtuaalitodellisuus tekee tuloaan askel kerrallaan, mutta se ei todennäköisesti ole sitä mitä luulet, vaan paljon muuta.

Kuvitellaan, että laitat virtuaalilasit päähäsi ja vips, olet siirtynyt toiseen paikkaan, esimerkiksi taidenäyttelyyn Ateneumiin.

Seisot keskellä salia ja näet ympärilläsi 360-asteisen näkymän: tunnelmallinen valaistus, seinillä tauluja, turistit ihmettelemässä veistosta. Aivan kuin olisit itse paikalla. Kun käännyt ympäri, näet Eero Järnefeltin klassikkomaalauksen Raatajat rahanalaiset, joka kuvaa kaskenpolttoa. Jäät ihailemaan taideteosta. Se näyttää ihan aidolta.

Tällainen 360-asteinen video- tai kuvaelämys on monelle jo tuttu kokemus. Siitä puhutaankin yleisesti virtuaalitodellisuutena (VR), mikä johtaa vähän harhaan. 360-videon ja aidon virtuaalitodellisuuden yhdistävä tekijä on kyky siirtää ihminen toiseen paikkaan, mutta dynaaminen virtuaalitodellisuus on paljon muutakin. Se ei ole kuva tai video, vaan oma kolmiuloitteinen maailmansa. Paras virtuaalitodellisuuden anti on sen kyky näyttää asioita, joita ei enää tai vielä ole, sekä tarjota kokonaan uudet näkökulmat tuttuihin asioihin. Palataan museoon virtuaalitodellisuudessa:

Dynaaminen virtuaalitodellisuus

Kävelet kohti maalausta. Se vaikuttaa elävän: kaski savuaa ja tuli hehkuu. Pikkutyttö etualalla katsoo juuri sinua. Tartut taulun kehykseen ja astut tauluun sisään. Yhtäkkiä taideteos kertoo sinulle, että olet kaskisavotassa Pohjois-Savossa 1800-luvun lopulla. Näet nälkävuosien kärsimykset raatajien kasvoilla, mietit äskeistä lounastasi ja tunnet itsesi suorastaan nolon hyvinvoivaksi. Päätät lähteä rinnettä alas kohti metsää. Savu käy silmiisi. Kaskeajat vilkaisevat sinua, kun kuljet heidän ohitseen. Hetken kuluttua käännyt katsomaan taaksepäin. Maalauksen tyttö on seurannut sinua. Hän katsoo pitkään ja sanoo: “Mun nimi on Johanna. Kuka sinä olet?”

Dynaamisessa virtuaalitodellisuudessa kävijä kokee maailman ja voi myös vaikuttaa siihen. Miten Johanna reagoi, kun sanot nimesi? Entä jos et vastaa hänelle? Tämä saattaa vielä kuulostaa tietokonepeliltä, mutta jatkossa virtuaaliset toteutukset tarjoavat aivan uudenlaisen tavan tehdä muutakin kuin pelata: kokea kulttuuria ja viihdettä, oppia uusia taitoja sekä ennen pitkää myös tavata ystäviä ja tehdä bisnestä. Tutkimusten mukaan asioiden kokeminen virtuaalitodellisuudessa on vaikuttavampaa kuin esimerkiksi pelkän videon saati kuvan näkeminen. Markkinoijalle ja sisällöntuottajalle VR tarjoaa täysin uudenlaisen median.

Koska virtuaalitodellisuus tulee arkeen?

Virtuaalitodellisuudesta on povattu suurempaa vallankumousta kuin mobiilimurroksesta. Vertailukohtaa voi hakea vaikkapa internetin yleistymisestä. Nyt monet brändit ja tekijät ovat “Hello World” -vaiheessa (ks. oheinen kuva) – aivan kuten firmat 1990-luvun lopulla, kun oli tärkeää olla kotisivut, vaikka sisältö olisikin koostunut Times-fontilla kirjoitetusta esittelytekstistä ja Word Art -kuvasta. Tällä hetkellä virtuaalitodellisuuden edelläkävijät kulkevat asteikon kohdassa 4 – 5, jossa hyödyt ovat jo konkreettisia. Näitä ovat mm. monet kiinteistö- ja koulutusalan toimijat sekä brändit, joiden asiakkaat ovat varhaisia omaksujia.

Toinen alue, jossa tapahtuu paljon, on lisätty todellisuus (augmented reality, AR), jossa virtuaalisia elementtejä tuodaan reaalimaailmaan. Siinä esimerkiksi toisit kaskenpolttajataulun digitaalisesti olohuoneesi seinälle sen sijaan, että lähtisit seikkailemaan toiseen todellisuuteen. Tunnetuin esimerkki lisätystä todellisuudesta on Pokemon Go -peli.

PING Helsinki -haaste sisällöntuottajille

Teknisesti virtuaalitodellisuus on helppo saada ihmisten ulottuville. Ammattitason laitteet maksavat enää joitakin tuhansia, pelikonsoleissa on jo VR-oheislaitteita ja pahvilasien ja älypuhelimen avulla lähes kuka tahansa pääsee virtuaalisisältöihin käsiksi. Mutta kuten aiemmin PING Helsingissäkin on todettu, teknologia ei riitä, jos ei ole tarjota kiinnostavia sisältöjä.

Me Zoanilla haluamme haastaa teidät PING Helsingin Content Gurut ja Business Hippiet. Olemme luoneet virtuaalisen Helsingin kantakaupungin, jossa voi jo tehdä yhtä sun toista: käydä asuntoesittelyssä, tutustua 1830-luvun Senaatintoriin tai hypätä junaan ja matkustaa Pietariin. Mutta mitä muuta Helsingissä voisi olla ja mihin sitä voisi käyttää? Lennetäänkö kaupungin yllä ja maalataan kaikki katot riemunkirjaviksi? Pidetäänkö Kolmen sepän patsaalla konsertti?

Kerro ideasi ja tule testaamaan virtuaalitodellisuutta PING Helsinki Business Festivalissa 28. huhtikuuta!

Related posts:

About the author

PING Helsinki on riippumaton, koko vaikuttajamarkkinoinnin toimialan yhdistävä sarja tapahtumia sekä yhteisö, jonka rikkaus on erilaisissa näkökulmissa ja niiden törmäyttämisessä.